Image-Koulussa

[Tässä postauksessa on sponsoroitua sisältöä.]

Osallistuin eilen ensimmäistä kertaa Imagen kirjoittajakouluun, tosin tällä kertaa varsinainen opetus tapahtui matkailulehti Mondon puolesta. Näin vanhemmiten tuntuu mahtavalta osallistua luennoille, saa vain istua ja kuunnella kun joku (toivottavasti) viisaampi kertoo uutta asiaa.

Alkuun Arman Alizad kertoi taustatyöstä, jota hänen tv-ohjelmansa vaativat. Se oli hauskaa, koska olemme esikoiseni kanssa Alizadin ohjelmien faneja. Niitä seuranneelle ei kyllä tullut yllätyksenä, että ohjelmat vaativat suorastaan massiivista taustatyötä, eritoten kontaktien hankkimisen suhteen. Erikoisimpiin paikkoihin pääsee tietysti vain tasan oikeanlaisten kontaktihenkilöiden avulla. Alizad oli arkisessa auditoriossakin hyvin karismaattinen, joten ei ihme, että hän on päässyt tutustumaan jengipomojen elämään favelassa ja infernaaliseen, mafian pyörittämään laivanromuttamoon Bangladeshissa. Alizad painotti, miten tärkeää on luoda luottamuksellinen suhde kuvauskohteisiin ja haastateltaviin, ja sehän pitäisi muistaa myös pienemmän mittakaavan haastatteluja tehdessä. Toimittajana olen varmaan itsekin suhtautunut joskus haastateltavaan pelkkänä duunina, joka pitää hoitaa alta pois. Alizadista huokui aito kiinnostus aiheitaan kohtaan ja hänen energisyytensä oli piristävää.

Mondon päätoimittaja Kati Kelola muistutti, että matkajutun tekeminen on paljon vaikeampaa kuin kuvitellaan. Kelolalta saimme paljon hyödyllisiä eväitä. Hyvä vinkki oli kohteen käsittely paikallisten kautta (vältä tarjoilijoita ja matkaoppaita!). Tärkeää on myös ottaa matkalla hiljaisia hetkiä, istua, havannoida ja tehdä muistiinpanoja. Mielestäni tämä kannattaa, vaikkei tekisikään matkaltaan juttua! Ja oikeastaan se kannattaisi myös kotikulmilla, sillä pysähtyminen on luovuuden kannalta erittäin hedelmällistä.

Toimituspäällikkö Pekka Hiltunen kertoi, mitä ei kannata tehdä. Useimmat neuvoista soveltuivat oikeastaan kaikkeen kirjoittamiseen, kuten vaikkapa se, että kronologia on harvoin paras runko artikkelille.

Matkabloggaaja Marinella Ruusunen kertoi omasta Kaukokaipuu-blogistaan. Valitettavasti yleisökysymyksille ei ollut paljoa aikaa. Minulle jäi mysteeriksi, miten matkabloggaaja ehtii sekä käydä kokopäivätöissä että matkustaa tarpeeksi pitääkseen bloginsa kiinnostavana. Olisin mielelläni kuullut myös matkojen rahoituksesta.

Mondon AD Katju Aro kertoi, millainen on julkaisukelpoinen matkakuva. Tämä osuus oli erittäin kiehtova, oli hienoa saada ammattilaisen näkemyksiä siitä, mikä tekee kuvasta kiinnostavan. Matkakuvissahan on usein ongelmana, että ne ovat kliseitä, vitivalkoinen hiekkaranta palmuineen on tuttu lukemattomista mainoksistakin. Ihmiset tekevät matkakuvista kiinnostavia, mutta ihmisen ja kuvaajan välillä pitää tietysti olla ihan erilainen luottamussuhde kuin kuvaajan ja kivenmurikan välillä. Lopuksi katsoimme tämän huippuvalokuvaaja Steve McCurryn videon.

Tällainen puolen työpäivän mittainen koulutus oli erittäin innostava pläjäys keskellä arkista puurtamista. Jotkut käsitellyistä asioista olivat itsestäänselvyyksiä (ainakin kun takana on 15 vuotta ammattitoimittajana), mutta itsestäänselvyyksistäkin on hyödyllistä muistuttaa silloin tällöin. Myös uutta asiaa ja ajattelemisen aihetta tuli paljon.

Mondo