Juhlien jälkeen
Kirja on maailmalla. Eilen juhlittiin Villa Kivessä, pidimme yhteisjuhlat: Anu Holopaiselta ilmestyi romaani Ihon alaiset (Karisto) ja Juha-Pekka Koskiselta Kuinka sydän pysäytetään (WSOY). Villa Kiven hienoa juhlatilaa saa muuten vuokrata muitakin kuin kirjailijajuhlia varten.
Juhlat olivat lämminhenkiset ja tänään onnittelukukat tuovat väriä harmauteen.
Pukeuduin kirjan teeman mukaisesti aitoon 60-luvun mekkoon. Tekoripset löytyivät kätevästi ruokakaupan kassalta. Kenkäni olivat kaikkien mielestä ehtaa 60-lukua, mutta tosiasiassa olen ostanut ne Stockmannin lastenosastolta, koska muualta ei löytynyt matalakantaisia juhlakenkiä!
Kuva © Ida Pimenoff: http://idapimenoff.com
Luin kirjasi “Perillä kello kuusi” ja pidin siitä kovasti. Mutta luinko sen liian nopeasti, kun kirjan nimi jäi arvoitukseksi? Löytyikö nimeen selitys kirjan sivuilta?
Yksi yksityiskohta minua jäi askarruttamaan: Onko totta, että tupakointi oli 60-luvulla näin yleistä ja hyväksyttyä? Itselleni ei jäänyt sellaista muistoa 60-luvulta, tosin en asunut Helsingissä. Mutta myös tältä osin maailma on nyt tosiaan aivan erilainen.
Kiitos palautteesta! Nimi on symbolinen.
Kyllä tuolloin sai esimerkiksi julkisissa liikennevälineissä polttaa. Muistan lapsuudesta 70-luvulta, että äidin työpaikalla kaikki polttivat konttorissa. Työhuone, jossa äiti työskenteli usean muun naisen kanssa, oli mustanaan savua. Ehkä Helsingissä oli erilainen meininki kuin muualla?