Kauneutta ja ihanuutta
Marjo Haapasalo, Emilia Kallinen & Elina Teerijoki: Hurmaavat häät – inspiroidu menneistä vuosikymmenistä (Schildts & Söderströms)
(Pahoittelut surkeista kuvista. Sisällä oli pimeää ja ulkona koko kirja meinasi lentää tiehensä!)
Lainasin tämän kirjan, vaikkei tiedossa olekaan häitä, sillä minua kiinnosti kirjan teema sekä vintagen, kierrätetyn, itsetehdyn ja teetetyn yhdistäminen. Onneksi lainasin, sillä kirja on todella suloinen ja toi ihanan piristyksen harmaaseen, viimaiseen viikonloppuun.
1970-luvun sadonkorjuuhäissä on luonnonläheinen tunnelma.
Kirjassa neuvotaan, miten voi järjestää häät eri vuosikymmenten henkeen, 1920-luvulta 1970-luvulle. Mukana on tietoa kunkin aikakauden häätavoista, muodista, hiuksista ja meikistä. Kirjan häitä ei ole kuitenkaan laadittu orjallisiksi teemajuhliksi, vaan mukana on rentoa leikittelyä. 1930-luvun tyyliä voi ihan hyvin pippuroida steampunk-elementeillä!
1920-luvun eleganssia.
Aikakausijaottelun lisäksi häät on jaoteltu vuodenaikojen mukaan. Olen suuri talvihäiden ystävä, sillä hääjuhla piristää talvella ja kesällä häitä saattaa olla harva se viikonloppu. Sitä paitsi Suomessa kesä ei takaa kesäistä säätä, kesälläkin voi sataa lunta.
Kirjan kuvat on stailattu viimeisen päälle. Asut ovat todella kauniita ja kuvissa on ihana tunnelma.
1960-luvun piknikhäissä on vauhtia.
Hei! Miksi ihmeessä verihelmiä kirjoitus poistui, se oli hyvää tekstiä. Kyllä tässä yhteiskunnassa pitää pystyä olemaan tiedon, sen oikean kannalla! Et olisi poistanut. Ei pidä tukkia suutaan.
Laitoin sen väliaikaisesti yksityiseksi, kun väsyin rähinäkommentteihin… Kiitos palautteesta!
Harmi että rähisijät saivat tällaista aikaiseksi. 🙁 Tuosta aiheesta kun ei mielestäni keskustella tarpeeksi, tai ainakaan tarpeeksi maanläheisesti, että se lähtisi helposti leviämään laajemmalle. Mutta, niin. See no evil, hear no evil and hope it goes away.
Blogikirjoitukseni oli linkattu Vauva.fi:hin ja minulle alkoi tulla sunnuntai-illan ratoksi niin kertakaikkisen ala-arvoisia kommentteja, että mieluummin poistin kirjoitukseni.
Ymmärrän kyllä. Viimeisin lause oli turhan irtonainen tähän yhteyteen. Se nimittäin tuli vain viittaamasi blogaajan tekstistä, että mitä ei näe, ei ole olemassa.