Keskitysleiri Afrikassa
Saksalaisen kolonianismin julmuus aukesi minulle ensimmäistä kertaa BBC.n erinomaisen Racism: A History -sarjan myötä. (Katsottavissa YouTubessa.) Ensimmäiset keskitysleirithän sijaitsijat Afrikassa, ja saksalaiset kohdistivat systemaattisen kansanmurhan Herero- ja Nama-heimoja kohtaan. Saksan historian museossa Berliinissä aukesi lokakuussa näyttely, joka kertoo Saksan siirtomaahistoriasta.
Siirtomaita esiteltiin Saksassa näyttelyissä. (1900/01© Stiftung Stadtmuseum Berlin)
Näin välipäivinä näyttely oli tupaten täynnä kävijöitä: aihe todella kiinnostaa. Saksalaiset ovat taitavia rakentamaan kiinnostavia museonäyttelyitä, oli sitten kyse kuvataiteesta tai historiasta, eikä tämä näyttely ole poikkeus. Näyttely esittelee saksalaisten toimia Afrikassa, Kiinassa ja Samoalla. Kolonialismi oli tietysti Euroopan yhteinen hanke. Uskottiin vakaasti, että eurooppalaiset ovat ylivertaisia ja tätä tukemaan kehitettiin erilaisia “tieteellisiä” teorioita, joita näyttelykin käy läpi.
Toisaalta siirtomaaherroja ja -virkamiehiä kiinnostivat kovasti alkukantaisina pidettyjen kansojen saavutukset. Eurooppaan rahdattiin taidetta ja käsitöitä, aseita ja astioita, taikakaluja, vaatteita ja koruja. Näyttely muistuttaa, että lukemattomilla eurooppalaisilla museoilla on valtavat kokoelmat siirtomaa-ajan esineistöä, mutta tieto siitä, miten ne ovat päätyneet Eurooppaan, on kadonnut.
Saksalaiset pikkupojat saivat leikkiä siirtomaateemaisilla tinasotamiehillä. (© Stiftung Stadtmuseum Berlin.)
Kolonialismin historia on muutenkin räikeän yksipuolista. Saksalaiset toteuttivat siirtomaissaankin intoaan merkitä muistiin, kategorisoida sekä arkistoida, ja tietoa on säilynyt paljon. Sen sijaan kolonialismin uhrien kokemuksia ei ole säilynyt – toisella puolella vallitsee siis täysi hiljaisuus.
Näyttely oli erittäin kiehtova ja herätti paljon ajatuksia. Kolonialismi oli tietysti paitsi vieraiden maiden, myös naisten haltuunottoa. Mielestään siirtomaissa asuvilla eurooppalaisilla oli oikeus paikallisiin naisiin, mutta suhteita pyrittiin säätelemään Euroopasta käsin lainsäädännöllä, sillä lihallisten suhteiden seurauksena syntyi helposti lapsia. Pelättiin, että siirtomaihin kehittyisi sekarotuisten ihmisten kansanosa, joka kaappaisi vallan itselleen.
Sokerikulho 1740-luvulta. (© Königliche Porzellan Fabrik Meißen)
Kolonialismia nousivat vastustamaan ensimmäisinä sosiaalidemokraatit sekä kirkko. Lähetyssaarnaajat lähettivät kotipuoleen raportteja siitä, miten julmasti alkuperäisasukkaita kohdeltiin.
Näyttelyn seuraksi sopii historijoitsija Bettany Hughesin radio-ohjelma arjalaisuuden juurista.
(Kuvat: Deutsches Historisches Museum)