Kirjailijan markka

Sauli Salmi (toim.): Vastalause 66 (Kirjamaailma, 1966)

Takakannen mukaan vuosi 1966 oli suomalaisessa kulttuurikeskustelussa poikkeuksellisen vilkasta aikaa. Perinteitä kritisoitiin. Teokseen on koottu “nuoren polven edustajien” näkemyksiä asunto- ja yhdyskuntasuunnittelusta, elokuvasta, teatterista, taidekasvatuksesta, turvallisuuspolitiikasta, televisio-ohjelmista, sukupuolirooleista ja kirjailijantyön rahoituksesta.

1960-luvun poleemisia tekstejä on hauska lukea, koska ihmisillä oli oikeasti mielipiteitä – myös konkreettisia parannusehdotuksia – ja ne ilmaistiin räväkästi. Äkäpussejakin piisasi.

Teoksessa kiinnostavin on kirjailija Jouko Tyyrin essee Runomarkan metamorfooseja, joka hämärästä nimestään huolimatta käsittelee kirjailijan toimeentuloa.

Miksi Kuopion historian kirjoittajalle maksetaan kaupungin kassasta moninverroin enemmän kuin kirjailijoille?

Porvarien mielestä apurahat ovat turhia, koska taiteilijat ovat pysyneet hengissä ennenkin.

Tyyri kysyy myös, miksi runoilijan tuotannosta väittelevä tutkija saa parempaa palkkaa kuin runoilija, joka runot alunperin kirjoitti.