Readerin paluu

Kaivoin naftaliinista Sony Reader -sähkökirjalaitteeni. Se unohtui lipastonlaatikkoon vuosi sitten, koska kirjojen lataaminen tuntui liian työläältä. Tuolloin useimmissa kirjoissa tuntui vielä olevan DRM-salaus, jonka purkaminen ylitti kykyni. Nyt DRM:n käytöstä ollaan poistumassa – hyvä! Sen sijaan hämmästyin, kun luin, että Sony Readerin valmistus on lopetettu. Mielestäni se on tosi hyvä vempele. Ipadin erittämä sininen valo häiritsee minua lukiessa ja kuulemma sekoittaa pimeähormonin tuotannon. Readerissa tätä ongelmaa ei ole.

Olen ottanut kirjoja sekä Helsingin kaupunginkirjaston sähkökirjalainaamosta että Elisa Kirjasta. Joitakin ilmaisia klassikkoja olen ottanut Gutenbergistä. Ongelma sähkökirjojen kanssa on edelleen, että englanninkielisiä sähkökirjoja ei oikein saa mistään! (Paitsi piraatteja totta kai.) Esimerkiksi Britannian Amazon ei anna ostaa niitä ilman brittiläistä laskutusosoitetta. Yhdysvaltalaisilla kirjakaupoilla on sama periaate. Perinteisiä kirjoja saa kyllä tilata. Älytöntä! Kirjaston kokoelma on hyvin suppea, eikä Elisassa ole sellaisia englanninkielisiä kirjoja, joita haluaisin.