Residenssissä

Työpaikkani Tallinnassa, vinttikamarissa jossa on kottaraisikkuna! On ihmeellistä kun saa tehdä rauhassa töitä, vaikka myöhään illallakin. Ipad minulla on aina vieressä, koska katselen siitä maalauksia ja valokuvia, joista saan innoitusta. Kuvissa tärkeintä on tunnelma, ei se liittyvätkö ne kirjaimellisesti siihen, mitä kirjoitan. Munakello on vieressä siksi, että harrastan “möyhimistä”. Laitan kellon soimaan kymmenen minuutin päästä ja kirjoitan sen ajan ilman taukoa mitä mieleen juolahtaa. Erittäin hyödyllistä. Aiemmin olin ihastunut WriteAway-nimiseen sovellukseen. Se antaa summamutikassa kolme sanaa ja mittaa samoin kymmenen minuuttia. Olen käyttänyt sitä paljon, mutta viime aikoina minua on alkanut harmittaa se, että sovelluksen tarjoamat sanat ovat aika abrakteja. Minulle sopisivat paremmin konkreettiset sanat. Saatan ottaa “möyhimisen” alkuun summamutikassa jonkin sanan raamatusta tai lähteä liikkeelle jostain maalauksesta.

Vinttikamarissa, jossa kirjoitan, vetää kaikista nurkista, joten kävin Jaama turgilla ostamassa kunnolliset, paksut villasukat. Torilla on paljon halvempaa kuin turistipaikoissa ja siellä on vaikka mitä ihmeteltävää sekä aika rosoinen tunnelma. Usein kuulee sanottavan, että siellä pitää varoa rosvoja, mutta käyn siellä joka kerta kun olen Tallinnassa, enkä ole koskaan kohdannut muita kuin tosi mukavia ihmisiä. Ostan torilta joululahjojakin! Torilla mummot myyvät omatekoista adjikaa sekä hapankurkkuja, ja hunajakin on edullista.

Makuuhuoneen pellavaverho

Käyn Tallinnassa aika usein, välillä sukulaisten ja ystävien kanssa, välillä yksin. Kirjoittamisen kannalta on mahtavaa päästä ihan eri ympäristöön. Kotona päähän tunkee kaiken maailman silppua, kun yritän pitää lasten arjen pyörimässä. Vaikka teen täällä töitä, tuntuu lomalta, kun ei tarvitse ravata ympäriinsä aikataulujen mukaan. Koska kaupunki on tosi tuttu, ei tarvitse ottaa paineita siitä, mistä saa matkakortin tai mistä voi ostaa teetä.