Rinnat ja rubiinit
(Graafikko! Jos sinulta tilataan kansi eroottiseen romaaniin, kannattaa käyttää ruusun kuvaa!)
Istuin taannoin iltaa 60–70-vuotiaiden sukulaisten kanssa. He alkoivat muistella nuoruutensa seksikirjaa, Agnar Myklen romaania Laulu punaisesta rubiinista (1956, uusintapainos Otava, 1996). Jopa kunnolliset perhetytöt seurueessa muistelivat lukeneensa korvat punaisina kirjasta levitettyjä, kirjoituskoneella kopioituja seksikohtauksia. Romaani nimittäin joutui sekä Suomessa että Norjassa aikoinaan sensuurin kouriin.
Romaani kertoo Askista, nuoresta miehestä joka aloittaa yliopisto-opinnot, mutta janoaa siinä sivussa oppia elämästä – eritoten naisten suhteen. Myös maailmanparannus kiinnostaa ja poika ajautuu kiihkeään sosialistijärjestöön.
En jaksanut lukea kirjaa kokonaan, se on kovin sanaisa ja riviväli oli olematon. Mutta totta kai luin “ne” kohdat. Nykynäkökulmasta tuntuu aika hämmentävältä, että romaani kiellettiin ja poltettiin vain seksikohtausten takia. Ne ovat nimittäin aika lempeitä, jopa suloisia. Ask ei vain jyystä tyttösiä, vaan suhtautuu heihin hellästi. Heitä kuvataan kauniisti ja myös tytön nautinto on pojalle tärkeää. Mitään kyseenalaista kirjassa ei puuhailla, jollei nyt sitten cunnilingus ollut tuohon aikaan ennenkuulumaton temppu.
Kirjan luettuani pohdiskelin, että onpa hassua, kun meilläkin on ollut sellainen taho kuin siveyspoliisi. Tänään sitten törmäsin kohuun, joka on noussut Riisuttuna-tanssiesityksen tiimoilta Oulussa. Esitykselle vaaditaan ikärajaa ja on jopa sanottu, että moiselle esitykselle ei pitäisi myöntää tukia. Siveyspoliisikin on nostanut päätään: Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Toivanen on kuulemma sitä mieltä, että esitys rikkoo lakia. (Vähän ihmettelin, eikö professorille olisi tärkeämpääkin mietittävää.) Tekijät vastaavat syytteisiin täällä.
Tänään iltapäivälehdet raportoivat, että helsinkiläisen vaateliikkeen näyteikkunassa oli esitetty pyrähdys burleskia. Kommenteissa huudettiin taas siveyspoliisia paikalle, tosin usea kommentoija oli sitä mieltä, että vain mallivartaloiset naiset saisivat esitellä sulojaan, pyöreät pitäköön villapaidan päällä.
On helppo naureskella sille, että Punainen rubiini aikoinaan joutui sensuurin kouriin – mutta ovatko ajat sittenkään muuttuneet niin paljon? Oman lisänsä soppaan tuo tietysti kaksinaismoralismi. On ihan ok, että nainen riisuutuu rahasta strippiklubilla tai alusvaatekuvauksissa, mutta taiteen takia ei saisi riisua (tanssiteoksessa), eikä varsinkaan siksi, että se on hauskaa (burleskiesityksessä).