Sade
Tänään Räävelissä satoi räntää taivaan täydeltä, nyt peltikattoon ropisee vesi. Voiko olla mukavampaa kuin se, että saa jäädä villasukat jalassa vinttikamariin tekemään töitä, eikä tarvitse lähteä minnekään! Pienoisia haasteita asetti, että piti kirjoittaa kesästä. Tunnelmaan pääsemiseksi katselin Isaak Levitanin maalauksia. Tuntuu, että Levitan osasi kuvata koivut koivumaisempina kuin ne ovat todellisuudessa. Levitan on yksi suosikkitaiteilijoistani, hänen luontomaalauksissaan on jotain upeaa. (Kuva toisinto on huono.)
(Kuvalähde: es.wikipedia)
Olen katsellut myös Carl Vilhelm Holsøen maalauksia. Holsøe maalasi lähes aina ihmiset selin, mikä tuo mieleen viktoriaaniset surukuvat. Tuolloin ihmisillä oli tapana otattaa itsestään valokuvaamossa kuvia, joissa he olivat selin. Se ilmensi surua.
Kuvalähde: wikigallery
Holsøen maalauksissa on taianomainen rauha ja valo. Niiden avulla pääsee tiettyyn tunnelmaan. Myös musiikki auttaa. Nyt olen kuunnellut tätä.
