Terhi Rannela: Frau (Karisto, 2016)
[Kustantajan arvostelukappale]
Vuosi 1984. Lina Heydrich elää rauhallisella saarella Saksan pohjoisrannikolla. Häntä saapuu tapaamaan toimittaja Erich Richter. Rouva Heydrich on puhunut lukemattomille toimittajille läpi vuosikymmenten, sillä hänen miehensä Reinhard tunnettiin julmana SS-kenraalina. Liikanimi Prahan teurastaja oli ansaittu, mutta vaimon mielestä historia on kohdellut miestä väärin. Nyt rouva aikoo antaa viimeisen haastattelunsa. Hän näkee Richterissä mahdollisuutensa korjata historiankirjoitusta toivomaansa muotoon, mutta toimittajalla on oma lehmä ojassa.
Takautumissa kerronta palaa Tšekkoslovakian miehitysaikoihin ja vastarintaliikkeeseen. Välillä pilkahtaa nuoren tšekkitytön Martan näkökulma. Henkilöiden kohtalot kietoutuva toisiinsa.
Lina ja Reinhard Heydrich olivat todellisia henkilöitä. Romaanin tšekit ovat fiktiivisiä henkilöhahmoja. Linalla oli yhteys Suomeen, sillä ensimmäisen miehensä kuoleman jälkeen hän päätyi naimisiin suomalaisen miehen kanssa.
Myönnän, että suhtauduin tähän romaaniin varauksella. Natseista on kirjoitettu valtavasti, sekä faktaa että fiktiota. Viime vuosina kiinnostuksen kohteeksi ovat nousseet natsinaiset. Magda Goebbelsista on ilmestynyt sekä elämäkerta että romaani. Vastikää suomennettiin yhdysvaltalaisen tutkijan Wendy Lowerin kirja Hitlerin raivottaret (Atena). Suomennettuja tietokirjoja natseista ilmestyy tänäkin vuonna melkoinen läjä.
Fraun lukukokemus oli ristiriitainen. Vierastin romaanin kieltä. Rannelan ilmaisu on hyvin riisuttua, varmaankin tarkoituksella. Lauseet ovat lyhyitä, kappaleet välillä lauseen mittaisia, kuvailut pelkistettyjä. Tyyli sopii aiheeseen hyvin, mutta minusta se tuntui vieraalta, eli tämä on makuasia.
Romaanissa on vahva imu, se oli pakko lukea melkein yhdeltä istumalta, vaikka osa tapahtumista oli tietenkin hyvin järkyttäviä – Rannela välittää järjettömien teloitusten kaameuden taitavasti. Romaani on eri näkökulmista huolimatta ehyt ja napakka kokonaisuus. Silti jokin jäi hiertämään. Koston ja anteeksiannon dilemmat ovat jo sinällään suuria asioita, ja suhteessa natsien menettelyyn toisessa maailmansodassa ne kasvavat valtaviksi ja monimutkaisiksi. Teemat tuntuivat jäävän vähän keskeneräisiksi näin tiiviissä romaanissa. Suhtaudun tosin ylipäätään ristiriitaisesti siihen, että natsien hirmutekoja kuvataan fiktiivisesti. Tämäkin lienee makuasia.
Frau oli siis minulle toisaalta kiinnostava, mukaansa tempaava lukukokemus, mutta toisaalta romaani herätti ristiriitaisia ajatuksia ja jälkipohdintaa.
Viimeisen puolentoista vuoden aikana ilmestyneitä suomenkielisiä teoksia natseista (lista ei ole kattava):
Chris McNab: Natsi-Saksan salaiset suunnitelmat (Minerva, 2016)
Barry Turner: Karl Dönitz ja Kolmannen valtakunnan viimeiset päivät (Minerva, 2016)
Miriam Gebhart: Ja sitten tulivat sotilaat (Minerva, 2016)
Kyösti & From: Suomalaisena SS-miehenä itärintamalla (Minerva, 2016)
Florian Huber: Lupaathan tappaa itsesi – kansan perikato kolmannessa valtakunnassa 1945 (Atena, 2016)
Ralf Rothman: Kuolema keväällä (Atena, 2016)
Sophie Jackson: Kolmannen valtakunnan sankarilentäjä Hanna Reitsch (Minerva, 2015)
Wendy Holden: Äidiksi keskitysleirillä (Minerva, 2015)
Rene Nyberg: Viimeinen juna Moskovaan (Siltala, 2015)
Wendy Lower: Hitlerin raivottaret (Atena, 2015)
Marie Jalowicz Simon: Sitten juoksin pakoon (Gummerus, 2015)
Audrey Magee: Sopimus (Atena, 2015)
Antony Beevor: Ardennit 1944 (WSOY, 2015)
Lempinen & Paajanen: Pääkallosotilas – SS-vapaaehtoiseksi 16-vuotiaana (Otava, 2015)
Laurent Binet: HHhH – Heydrichin salamurhan jäljillä (Gummerus, 2015)
Hans Fallada: Yksin Berliinissä (Gummerus, 2015)
Janina Hescheles: Janinan päiväkirjat – Teinitytön muistelmat Lvovin ghetosta ja Janowskan keskitysleiristä (Like, 2015)
Felix Weinberg: Poika 30529 – elossa viiden keskitysleirin jälkeen (Minerva, 2015)
Roger Ford: Saksan salaiset aseet toisessa maailmansodassa (Minerva, 2015)
Gordon Williamson: Etulinjassa – ritariristinkantaja Hans Sturm (Koala, 2015)
Prit Buttar: Jättien puristuksessa – taistelu Baltiasta 1941-1945 (Koala, 2015)
Markku Reimaa: Pohjoismaisia yhteyksiä – Saksan vallan varjossa 1940-1944 (Docendo, 2015)
Aiheesta ilmestynee vielä kirjoja loppupuolella vuotta.
