Seksiä sateessa
Ollaan mökillä nauttimassa perinteisestä juhannussäästä: ulkona sade piiskaa syreenejä ja viima riepottelee puita. Juhannusruusutkin ovat vasta nupullaan. Kylmänkolea kesäkuu ei tietenkään estä sitä jokakesäistä ilmiötä, että seksijuttuja pursuilee sieltä sun täältä. Viime viikon Me Naiset -lehdessä näyttelijä Sari Havas, 53, avautui siitä, miten ihanaa seksi on kypsällä iällä.
Haastattelu herätti ristiriitaisia tunteita. Nykymaailmassa viisikymppinen ei tietysti ole edes vanha, ja on hienoa, että kaikenikäisten seksuaalisuudesta puhutaan, oli sitten kyse vaikka satavuotiaista. Haastattelussa Havas hehkuttaa: “Naisen seksuaalisuus on paljon suurempi kuin miehen seksuaalisuus. Se on aivan valtavan iso. Nainen on mahtava tulivuori, kun hän saa oikein nauttia ja ilmaista ja kukaan ei rajoita. Se voima on valtava. Ei ole miehiltä pois, että nainen saa leiskua täysillä.”
Havas on artikkelin mukaan valmistunut parisuhde- ja seksuaaliterapeutiksi. Mielestäni on hitusen outoa, että seksuaaliterapeutti tekee noin railakkaita yleistyksiä naisen ja miehen seksuaalisuudesta. Millä ihmeellä mitataan, että naisen seksuaalisuus on “paljon suurempi” kuin miehen? Haastateltavalla on toki oikeus puhua omista näkemyksistään, mutta jutun luettuani mieleen tuli, että mitenhän tällainen terapeutti suhtautuu ihmisiin, joille seksuaalisuus ei ole tärkeää? Nykyäänhän on nimittäin pakollista, että seksi on melkeinpä tärkein asia elämässä. Ennen lapset olivat liima, joka piti parisuhteen kasassa, nykyään se on seksi. Kun puhutaan vanhojen ihmisten seksuaalisuudesta, tuleeko heillekin uusia paineita? Riippuu tietysti siitä, miten puhutaan.
(Kuvakaappaus Daily Mailin sivustolta)
Entä jos kuusikymppinen mies haluaisikin vain keskittyä kalastamiseen tai puutarhanhoitoon? Tuleeko hänelle paineita napsia Pfizerin sinistä? On upeaa, että isoäiti-ikäisetkin naiset voivat olla villejä ja seksikkäitä, mutta luoko se uudenlaisia vaatimuksia?
(Kuva Pinterest)
Kaikki kunnia Suzi Quatrolle, hän on työskennellyt miehisessä rokkimaailmassa jo 50 vuotta! 65-vuotiaana hän osaa varmaan jo itse päättää, myykö musiikkiaan pepulla.
Seksuaalisuuden pakkototeuttamista ilmentää MTV:n sivuilla julkaistu kolumni. Häkellyttävää luettavaa.
Kirjoittajan mielestä ihminen ei ilmeisesti saa päättää omasta kehostaan. Kummallisinta on kuitenkin kirjoittajan vakaumus siitä, että mies ei oikeastaan ole edes ihminen, vaan pelkkä panokone: “Mikä on nimittäin vaihtoehto? Voiko miestä syyttää vaikkapa pettämisestä, jos kotoa ei seksiä heru? Eikö parisuhteen aloitus ole lupaus siitä, että yhdessä tehdään muutakin kuin tiskataan?” Kuvittelisin, että tärkeämpi syy pettämiselle on, että kumppanilta ei saa huomiota tai lämpöä. Moni mies näyttää tuntevan itsensä jotenkin syrjäytetyksi, kun perheeseen vaikkapa syntyy vauva, ja vaimon hellyys kohdistuu lapseen. Kolumni edustaa niin yksioikoisen kolkkoa näkemystä miehistä, että puistattaa.
“Suhde alkaa repeillä liitoksistaan ilman petipuuhia. Mitä jää jäljelle, jos yhtälöstä poistetaan intohimo ja sängyssä kierivät alastomat ihmiset? Tylsä arki ja kämppäkaveruus, kenties.” Tällaiset näkemykset ovat jotenkin hyvin surullisia, ja hyvin tyypillisiä omalle ajallemme. Kun olen kirjoittanut menneisyyden ihmisistä, yksi vaikeimpia samastumiseen liittyviä asioita on suhtautuminen seksualisuuteen. Vielä omien vanhempieni nuoruudessa, tai omassanikaan, asiasta ei paljoa puhuttu. Maailma ei ollut niin järjettömän seksikeskeinen kuin nykyään. Ihmiset saattoivat, uskomatonta kyllä, elää hyvän elämän, vaikka eivät kierineet alastomina sängyssä tämän tästä. Seksuaalinen vapautuminen on toki hieno asia, mutta joidenkin ihmisten tuntuu olevan vaikea ymmärtää, että kaikkien elämässä seksi ei ole maailman tärkein asia. En pysty mitenkään kuvittelemaan, miltä aseksuaaleista tuntuu nykymaailmassa. He saavat kuulla kaikkialta olevansa epänormaaleja! “Haluttomia ja haluavia ihmisiä on maailmassa ristiin rastiin ja valitettavasti he eivät aina osaa hakeutua omiensa joukkoon”, MTV:n nimetön kolumnisti lataa. Niin, voitaisiinko haluttomille vaikkapa varata jokin saari Suomen rannikolta?
Neuvostonainen ei turhia koreillut. Teoksesta Rodchenko Photography 1924–1954 (Könemann, 1995)
Kolumnin esittelemässä maailmankuvassa häkellyttää moni muukin seikka. Seksi nähdään “oikeutena”. Tulee mieleen miehet, jotka vaativat yksinäisille mieshenkilöille prostituoitujen palveluksia Kelan piikkiin. Toisekseen yllättää, että tällaiset kirjoittajat eivät ilmeisesti tule ajattelleeksikaan mitään muuta parisuhdemallia kuin tiukan uskollista heterosuhdetta, jossa ainoa pelastus on valehtelu ja kumppanin huijaaminen.
Arvostan kanssabloggaajaani Melissa Mäntylää Imagessa. Mäntylä kirjoittaa seksistä iloisesti, eikä niin että “teidän pitää kaikkien tehdä tätä ja tätä, tai olette ikuisesti yksin”. Arvostan erityisesti sitä, että Mäntylä puhuu omalla naamallaan polyamorisuudesta. Kun kerran perinteiset suhteet päätyvät aina vain useammin eroon, eikö kannattaisi miettiä muitakin vaihtoehtoja? Tunnen henkilöitä, joille polyamorisuus tai vapaa avioliitto sopii oikein hyvin – sukujuhlissa siitä vain on vaikea kertoa.
Ommellessa katsoin sattumalta netistä kiinnostavan dokumentin seksuaalivallankumouksesta Kiinassa. Ohjelman mukaan Mao oli itse varsinainen häntäheikki, mutta vaati kansalta siveyttä ja seksitöntä elämää. Käytettiin unisex-pukuja ja naisten hiukset leikkasivat punakaartilaiset. Sama asennehan näkyi Neuvostoliitossa ja muissa sosialistisissa maissa. Meikit ja pitsit olivat porvarillista hapatusta, kunnon kommunistinainen oli puhdaskasvoinen reippailija. Kaikki seksualisuuteen liittyvä oli pannassa ja häpeällistä. Ajatus kommunisteista, jotka “jakavat vaimot” oli siis kaukana todellisuudesta. Olisi kiinnostavaa tietää, miksi sosialismissa suhtauduttiin niin nihkeästi seksuaalisuuteen.
Olen myös kuunnellut muutaman radio-ohjelman, jotka käsittelivät gendercideä (en tiedä onko sille suomalaista sanaa), eli sikiöiden abortoimista sukupuolen perusteella. Intiassa ja Kiinassa käytäntö aiheuttaa valtavia ongelmia. Intiassakin (jotkut) miehet katsovat että heillä on “oikeus” seksiin ja vaimoon. Kun miehiä on paljon enemmän kuin naisia, tyttöjä ja naisia ryöstetään perheiltään ja myydään sekä vaimoiksi että prostituoiduiksi. Kiinassa lukemattomat miehet jäävät kokonaan ilman seksuaalisia kokemuksia ja vanhusten huollosta on tulossa ongelma, kun ei pojilla ole vaimoja, jotka ottaisivat appivanhempien hoidon harteilleen.