Täydellinen tasa-arvo

Viime päivinä somen ja median seuraaminen on jättänyt hämmentyneen olon. Jotkut poliisit sanovat yhtä, toiset toista ja kun pääministeri kommentoi, lausunto on kummallisen kepeä. Oikeat tiedotusvälineet tuntuvat toimivan kuin rikkinäinen puhelin. Huhut paisuvat lehtien sivuilla näennäistotuuksiksi ja matkaavat maasta toiseen, joten onko ihme, että netissä ne vasta paisuvatkin? Lähdekriittisyys näyttää edelleen olevan hukassa: eilen italialaiset lehdet kertoivat, että Tahririn aukiolla 2012 kuvattu ahdisteluvideo on lähtenyt uudelle kierrokselle, paitsi että tällä kertaa se on muka kuvattu Kölnissä. On vaikea tietää, mitä Kölnissä todella tapahtui, mutta se ei ole estänyt saksalaisia uusnatseja lähtemästä rällästysretkelle hajottamaan döner kebab -kuppiloita, aivan kuin ongelma sillä ratkeaisi. Oman maamme johto ei ole kummemmin ottanut kantaa, vaikka kansalaisia selkeästi pelottaa.

Välillä tuntuu, että netissä äänekkäimpiä ovat besserwisserit. Heillä on mielipide ihan kaikesta, eikä estoja kertoa mielipidettään vaikka tuhat kertaa, kuten kävi Lääppijät-twitterkampanjan yhteydessä. Kampanjassa naiset (ja jotkut rohkeat miehetkin) kertovat kokemastaan ahdistelusta. Valtaosa miehistä otti tempauksen asiallisesti vastaan, jopa järkyttyi. Sen sijaan on vaikea ymmärtää, miksi joidenkin miesten välitön reaktio oli, että kyseessä oli vihapuhe suomalaisia miehiä vastaan. Jotkut väittivät, että naisten kokemukset olivat keksittyjä. Joissakin kommenteissa miehet syyttivät naisia huumorintajuttomuudesta, kun seksuaalisävytteinen ”läpänheitto” esimerkiksi oman esimiehen taholta ei jaksa naurattaa.

”Naisvihaa ei Suomessa ole, mutta varmasti jotain pientä huulenheittoa on vaikkapa työpaikoilla. Ei sitä nyt pidä niin vakavasti naisten ottaa. Jos minä olen osa ongelmaa niin sitten ei teidän ongelmat kovin suuria ole. Kiva kuitenkin kun järjestö minuunkin aikaansa käyttää. Äh, ei mulla riitä aika tutustua kaikenlaisten ompeluseurojen ja marttakerhojen puuhasteluun.”

Jotkut miehistä älähtivät, että suomalaista miestä syyllistetään. Siis kun naiset kertovat, että miehet ovat käyneet käsiksi vasten heidän tahtoaan, se on automaattisesti syyllistämistä. Toiset taas viisastelivat, että mitä hyödyttää länkyttää netissä: jos on tapahtunut rikos, pitää mennä poliisin puheille. Osa ahdistelusta tai häirinnästä on kuitenkin sellaista, mikä ei täytä rikoksen kriteereitä. Ensimmäisessä työpaikassani (naispuolinen) esimieheni tuli aina sattumalta pukuhuoneeseen tupakkatauolle juuri, kun vaihdoin vaatteita ja tuijotti. Koin tilanteen hyvin ahdistavana, mutta ujona teininä en tietenkään uskaltanut sanoa mitään kenellekään. Olisiko pitänyt soittaa poliisit ja valittaa, että täti tuijottaa, kun riisun paidan?

”Te ette kerta kaikkiaan ymmärrä, että kaikki ne tasa-arvon oikeudet, fyysisen koskemattomuuden oikeudet, kaikki nämä saavutetut oikeudet ovat sekundäärisiä sille, onko teillä alun perin fyysinen oikeus oman vartalonne koskemattomuuteen. Sen turvan voi teille antaa ainoastaan suomalaiset miehet. Miksi te sitten yritätte halveksia heitä, jotka yrittävät tämän turvan teille antaa? Sitä asiaa en ymmärrä. Kaikki nämä teidän puheet rasistisista liikkeistä, koko katupartiotoiminnan tai ylipäätään naisten turvaamisen demonisoiminen on totaalista miesvihaa. Miksi?”

Minunkin on vaikea ymmärtää, miten se on automaattisesti miesvihaa, ettei halua uusnatseja kaduille.

Kuvakaappaus Perussuomalaisen puolueen julkisilta Facebook-sivuilta. Onko nainen sama asia kuin pala maata?

Jotkut twitter-miehet päivittelivät, että eihän kohta enää uskalla koskea naisia ollenkaan, pitääkö siihen pyytää lupa. Jos lukee toisen ihmisen reaktioita niin huonosti, ettei tajua, koska koskettelu on ei-toivottua, kannattaa varmaan tosiaan kysyä lupa. Ja jos esimerkiksi rötkähtää istumaan naisten pöytään baarissa ja nämä ilmoittavat kauniisti, että haluavat jutella omia asioitaan, kannattaa poistua, eikä haukkua naisia huoriksi.

”/…/ tuntuu, että kun on asiat saatu jo helvetin hyvällä tolalle niin pitää sitten ruveta puuttumaan ihan lillukanvarsiin kuten joihinkin seksistisiin kommentteihin. Ne voisi jättää vain omaan arvoonsa. Tuleeko koskaan tilannetta, että naisasialiittoa ei enää tarvittaisi? Vai haluaako se ja feminismi olla olemassa aina ja ikuisesti?”

Niin kauan kuin nuoret tytöt joutuvat kokemaan sellaista kuin tämä tyttö, Unionia ja muita järjestöjä todellakin tarvitaan (lisätietoja täällä). Häkellyttävää on, että Lääppijä-kampanja kääntyi joidenkin miesten ymmärryksessä siihen muotoon, että kaikki feministit haluavat suojella turvapaikanhakijoita, jotka ovat syyllistyneet ahdisteluun. Kun Naisasialiitto Unioni kirjoitti Facebook-sivuillaan, että ennen leimaamista pitäisi olla tarkempaa tietoa siitä, mitä Kölnissä tai Helsingissä tapahtui uudenvuodenaattona, se vääntyi nopeasti siihen muotoon, että ”kaikki feministit” haluavat ”suojella” turvapaikanhakijoita. Aivan kuin kukaan täysjärkinen haluaisi suojella raiskaajia, vaikka nämä olisivat Marsista.

Suomessa on pitkät perinteet järjestötyössä ja järjestöt ovat saaneet aikaan monia tärkeitä yhteiskunnallisia parannuksia. Pikkuhiljaa alkaa pelottaa, että kohta kukaan ei enää jaksa toimia järjestöissä. Punaisen ristin vapaaehtoisia uhkaillaan ja unionilaiset saavat raiskausuhkauksia sekä muuta törkyä niskaansa. Miten kukaan jaksaa sellaista vapaaehtoistyössä? Naisten Linjan FB-sivuille tulee jatkuvasti väkivaltaisia törkyviestejä. Vapaaehtoisilta menee loputtomasti aikaa niiden siivoamiseen.

Suomen perustuslaki

Olen todella uupunut siihen, että jos vain mainitaan naisten asema puolella sanalla, jostain ilmestyy besserwisser-inttäjämiesten joukko, joiden mielestä naisilla ei ole Suomessa mitään ongelmia, Suomi on täysin tasa-arvoinen, kaikesta ei pidä vetää hernettä nenään, nakukalenterit ovat vain huumoria, ei kannata laittaa avokaulaista puseroa jos ei halua, että rintoja tuijotetaan, Suomalainen Mies kyllä kunnioittaa naisia, se kuuluu meidän kulttuuriin. Besserwisser-inttäjä tietää kaikkein parhaiten, millaisia feministit ovat, millaista porukkaa kuuluu naisjärjestöihin ja miten naisten asiat pitäisi järjestää. Olen uupunut siihen, että kaikkitietävät miehet (joista iso osa oli luultavasti vaipoissa, kun päätin olevani feministi) tunkevat netissä naamalle kertomaan, että naiset eivät tajua mistään mitään. Ja ei, en ole miestenvihaajatelaketjufeministi. Lähelläni olevat miehet ovat ihania ja valtaosa suomalaisista miehistä on fiksuja ja kivoja (sekä hyviä isejä). Itsestään selvää pitäisi myös olla, että feministinä en hyväksy kenenkään harjoittamaa ahdistelua tai väkivaltaa ketään kohtaan.

Kiitos Naisasialiitto Unioni, Katju Aro, Pihtarihuorat ja kaikki muut, jotka jaksatte!

(Lainaukset Naisasialiitto Unionin FB-seinän julkisista keskusteluista.)