Unohdetut klassikot

Kirjan elinkaari on Suomessa nykyään tyrmistyttävän lyhyt. Jopa tammikuussa julkaistut teokset ovat monen lehden mielestä tässä vaiheessa “vanhoja kirjoja”. Kustantajat hävittävät varastojaan surutta (kuulemma kirjoja silputaan nykyään herkkusienten kasvualustaksi), kirjastot poistavat uusiakin kirjoja, joita ei lainata tarpeeksi ja vaikkapa klassikkojen suomennoksia voi olla mahdotonta saada käsiinsä, vanhoista kotimaisista teoksista puhumattakaan.

Olen vakuuttunut, että unohduksiin jääneessä kirjallisuudessa on helmiä. Samoin ajattelee moni muukin, kuten englantilainen Persephone-kustantamo. Yritys julkaisee teoksia, jotka ovat omana aikanaan olleet suosittuja, mutta joita ei enää muisteta saati julkaista. Pääpaino on naisten kirjoittamilla tai naisia kuvaavilla teoksilla. Olen lukenut lukenut useita Persephonen julkaisemia romaaneja ja ne ovat kaikki olleet erinomaisia. Kirjojen ulkoasu on hurmaava. Jokainen kirja on päältä harmaa, mutta sisäkansissa on naissuunnittelijan kangasmalli.

Eräs helmi Persephonen luettelossa on E M Delafieldin omaelämäkerrallinen romaani Consequences (1919). Kirjailijalla olikin mistä ammentaa: 21-vuotiaana hän ryhtyi nunnaksi katoliseen luostariin Belgiassa. Delafield eli muutamia vuosia nunnana, mutta hänen kritiikkinsä katolista nunnajärjestelmää kohtaan pakotti hänet eroamaan. Nunnilla ei ollut oikeastaan mitään ihmisoikeuksia – ei edes oikeutta sairaanhoitoon, koska se olisi tullut kirkolle liian kalliiksi.

Delafield työskenteli sairaanhoitajana ensimmäisessä maailmansodassa, meni naimisiin ja muutti miehensä kanssa Malesiaan. Muutaman vuoden kuluttua pariskunta muutti Englannin maaseudulle ja sai kaksi poikaa. EM Delafield oli naisasian kannattaja ja luennoi naiskirjailijoista, esimerkiksi Brontën sisaruksista.

Consequences on ehkä masentavin romaani, jonka olen lukenut. Se alkaa päähenkilön Alex Clairen lapsuudesta. Alex kasvaa tunneköyhässä, jopa julmassa viktorianisessa perheessä. Tärkeintä on olla kaunis ja naisellinen ja napata itselleen hyvä aviomies. Alex on kömpelö ankanpoika, eikä tajua, miten tärkeää naimisiinmeno on. Kun hän ei löydä itselleen elättäjää, hänen on pakko mennä luostariin. Julma henkinen väkivalta jatkuu luostarissa. Vaikka ollaan naisyhteisössä, naisilla ei ole mitään arvoa. Nunnien annetaan kuolla sairauksiinsa, koska se on Jumalan tahto. Lukijan on turha odottaa iloista loppua ja katharista.

Romaani on hyvin kirjoitettu, koskettava ja kiinnostava. Tällaisia kohtaloita on ollut varmasti paljon. Tulee mieleen esimerkiksi W. Somerset Maughamin romaani Kirjava huntu (The Painted Veil, 1925), jossa nuori nainen joutuu ottamaan epäsopivan kosijan vain siksi, ettei perhe halua enää elättää aikuista tytärtä. Kitty Garstin jää täysin aviomiehen mielivallan armoille, kun tämä kuljettaa hänet hyväntekeväisyystyöhön Kiinan maaseudulle.

Kirjailijan näkökulmasta Consequences on erityisen kiinnostava. Alexin kohtalo on traaginen ja varmasti tosi, mutta kun romaanissa tapahtuu vain kamaluuksia toisensa jälkeen, lukijaa alkaa puuduttaa. Miten siis kertoa traagisesta, kamalasta elämästä niin että säilyttää lukijan myötätunnon? Alex on kirjassa loppuun asti alistuva – lukija ehkä odottaisi muunlaista ratkaisua.

Consequences on silti erittäin kiehtova romaani. Seuraavassa kirjoituksessa esittelen saman tekijän toisen teoksen, joka on täysi vastakohta tälle romaanille.