Verta helmoissa
Tallinnalaisten neitien eleganssia, ehkä 1920-luvulla. Kuva antiikkiliikkeestä.
Kaksi vuotta sitten tänään Bangladeshissa sortui vaatetehdas. Tuhat ihmistä kuoli ja parituhatta loukkaantui. Onnettomuuden vuosipäivänä Vaatevallankumous-tempaus kehottaa kiinnittämään huomiota vaatteiden alkuperään. Ovatko vaatteesi eettisesti valmistettuja? Tiedätkö, mistä ne tulevat?
Kun kiertävä valokuvaaja osuu paikalle, pannaan parasta päälle. Roskisvalokuva.
Aihe on tietysti monimutkainen ja hankala. Rinna Saramäen kirja Hyvän mielen vaatekaappi avaa teemaa ymmärrettävästi ja tarjoaa arkisia ratkaisuja. Sivusin vaateasiaa kirjassani Nuukaillen, kuten myös omaa kulutuskäyttäytymistäni. En väitä olevani sen parempi kuin kukaan muukaan, mutta olen sentään onnistunut boikotoimaan H&M-ketjua jo useamman vuoden. Ostan kyllä muista halpaketjuista, esimerkiksi Lindexiltä, mutta olen onnistunut pääsemään eroon vaateostelusta piristyksenä – huono rahatilanne auttaa kummasti. Kun ostan ketjuliikkeestä, pyrin käyttämään vaatekappaleen aivan loppuun. En tee enää heräteostoksia, vaan mietin tarkoin, tarvitsenko vaatetta tai kenkiä todella.
Onkohan kuvan nuori nainen ommellut ihanan mekkonsa itse? Roskisvalokuva.
Vähin, mitä me länsimaissa voimme tehdä, on ottaa selvää asioista. Usein kuulee sanottavan, että lasten on kuitenkin parempi olla vaatetehtaassa töissä kuin kadulla. Asiat eivät kuitenkaan muutu niin kauan kuin huokeaa lapsityövoimaa on saatavilla. Se lisää aikuisten työttömyyttä sekä vaikuttaa lasten kasvuun ja kehitykseen. Minulle lapsityövoimakysymys on itsestään selvä: en halua omistaa yhtäkään lasten tekemää vaatetta.
Ennen vanhaan kaunis kesämekko oli arvokas kapistus. Roskiskuva.
Pitäisi myös muistaa, ettei vaatteiden antaminen hyväntekeväisyyskirpputorille ole ratkaisu. Kirpputorit ovat jo hukkumassa vaatteisiin, joista iso osa on liian huonokuntoisia uudelleen myytäviksi. Myymättä jäävät vaatteet myydään usein suurina paaleina kehitysmaihin, missä käytettyjen vaatteiden kauppiaat ostavat ne tietämättä, mitä paali sisältää. Maiden oma vaatetuotanto kärsii. Minimalismi on ainoa oikea ratkaisu: se että vaatteita on sen verran kuin oikeasti tarvitaan.
Entäs kansantalous, jotkut kysyvät. Olisi paljon parempi kuluttaa palveluihin. Ikäiseni (kaupunkilais)nainen käyttää helposti vaatteisiin niin paljon rahaa, että saisi palkattua siivoojan. Kivijalkayrittäjät, esimerkiksi kauneushoitolat ja hierojat, tarjoavat suomalaista työtä.
[…] risuja aiemmasta ketjuvaateliikkeitä käsittelevästä tekstistä. Hennes & Mauritz kiinnittää ilmeisesti paljon huomiota eettisiin näkökohtiin ja […]