Miksi terrorismi ei toimi, vai toimiiko se? (Terrorismin kokonaiskuva, osa 4)

Saatteeksi

Tämän artikkelisarjan tarkoituksena on keskustella terrorismista. Keskustelun lähtökohtana on nuoren suomalaisen koululaisen näkökulma. Artikkelisarjassa eri alojen asiantuntijat keskustelevat terrorismista. Tämä on artikkelisarjan neljäs ja viimeinen osa on “Median rooli terrorismissa?”“Miksi terrorismi toimii ja toimiiko se?”

Koululaisen ääntä blogisarjassa käyttää Iida Hilden, Siilinjärven Suininlahden yläasteen oppilas. Iida sai tammikuussa tehtäväkseen laatia uskonnon opinnoissa tutkielman terrorismista.

Artikkeli on herättänyt huomiota ja myös media on aktivoitunut asiassa. Ylen A-teema järjestää huomenna torstaina 27.4.2017 laajan keskustelun, joka huipentuu illan A-teeman lähetyksen terrorismikeskusteluun. Torstaina aamu- ja iltäpäivän aikana keskustellaan klubeissa ympäri Suomea ja paikkana, jossa päivä alkaa on tämän blogisarjan primus motorin Iida Hildenin Suininlahden koulu klo 13.15, jonka keskustelu lähetetään myös suorana Yle Areenalla. Muiden paikkojen keskustelut menevät Facebookin kautta. Kaikki aineisto päivitetään tai linkitetään tänne!

A-teeman aiheen ympärille kokoontuu torstaina kahdeksan klubia. Alta löydät linkin jokaiseen tilaisuuteen ja tietoa klubikeskustelujen sisällöstä. Tervetuloa! Alla on kaikki Ylen torstain tapahtumat. Ylen linkki on täällä.

Kajaani: klo 11.45 Kajaanin lukio

Kajaanin A-teemaklubi kokoontuu Kajaanin lukion aulassa torstaina kello 11.45 alkaen. Terrorismi ja sota voivat tuntua kaukaisilta, mutta tulevat lähelle ainakin sosiaalisessa mediassa. Mitä ajatella ja kuinka suhtautua siihen?

Kuopio: klo 13.15 Suinilahden koulu, Yle Areenassa suorana.

Ovatko suomalaiset nuoret ovat huolissaan mahdollisesta terrori-iskusta? Miten terroria pitäisi käsitellä lasten kanssa? Puhutaanko siitä koulussa? Mitä lapset terrorismista ja sen uhasta ajattelevat? Ylen A-klubi pohtii terrorismia nuorten silmin. Suoralähetys Siilinjärven Suininlahden koululta alkaa klo 13.15 Yle Areenassa.

Oulu: klo 19.30 Kauppakeskus Valkea

Mikä merkitys työllä ja mielekkäällä arjella on radikalisoitumisen ehkäisemisessä? Miten oululaiset suhtautuvat terrori-iskun mahdollisuuteen? Entä epävakailta alueilta paenneet maahanmuuttajat? Millaisia terrorismia ehkäiseviä keinoja meillä on käytettävissä? A-teema jalkautuu Oulun kauppakeskus Valkeaan keskustelemaan aiheesta. Kutsuttuina vieraina paikalla on mm. Syyriasta paennut Wasim Khusam, sekä siellä rauhanturvaajana aiemmin työskennellyt perussuomalaisten Lasse Mikkola. Tule paikalle ja liity keskusteluun, tai kommentoi Yle Oulun somessa! Facebook-live alkaa kello 19.30.

Pori: klo 18.00 Ice Cream House

Terrorismi on hiipinyt jo lähelle Suomea. Miten meidän pitäisi puhua terrorismista? Tule mukaan keskustelemaan A-teemaklubille aiheesta. Paikalla alustamassa mm. komisario Tuomo Katajisto, rehtori Johanna Siitari ja matka-asiantuntija Tarja Prokopeus.

Hämeenlinna: klo 18.30 Suistoklubi

A-teemalähetyksessä TV1:llä puhutaan torstaina 27.4. terrorin uhasta. Aiheesta etkot myös Hämeenlinnassa. Onko terrorismin pelko aihe, josta pitää vaieta? Lietsooko puhe terrorismista vain yhä enemmän turhaa pelkoa? Mikä eurooppalaisessa “kotouttamisessa” on mennyt pieleen, mitä täällä voitaisiin tehdä paremmin? Voiko terrorismin uhkaan varautua järkevästi? Ylen A-teemaklubilla Suistolla klo 18.30-19.30 syistä ja taustoista keskustelevat turvallisuusalan asiantuntija Tero Haikara, kotouttamistyötä tekevä Tanja Tauro sekä maahanmuuttajien kanssa jo pitkään työskennellyt Tarja Helanen. Teemme keskustelusta suoraa Facebook-lähetystä.
Tule mukaan ja osallistu keskusteluun! #ateema

Jyväskylä: klo 18 Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Pääkampus

Jyväskylän ammattikorkeakoulussa kansainvälisyys on arkea. Moni opiskelija on lähdössä esimerkiksi vaihtoon. Pelottaako terrori-iskun mahdollisuus vaihtokohteessa? Miten uhka on vaikuttanut ajatuksiin? Miten kansainvälisessä korkeakoulussa puhutaan asiasta? Mitkä ovat nuorten aikuisten avaimet torjua terrorismia? Tässä kysymyksiä. Tule mukaan keskustelemaan tai laita kysymyksesi/kommenttisi tapahtuman seinälle. Somessa toimii #ateema. Kokoonnumme Rajakadulla Jamkin pääkampuksen loungessa, info-pisteen vieressä. Kulku pääovista vasemmalle. Ovi on auki klo 18 saakka. Tervetuloa!

Tampere: klo 20 Fazer Café Tempo

Tervetuloa seuraamaan ajankohtaista keskustelua! Illan A-teemalähetyksessä TV1:llä puhutaan torstaina 27.4. terrorin uhasta. Aihetta pohjustetaan etkoklubilla Tampereen keskustassa Fazer-kahvilassa. Keskustelemassa ovat sotilasprofessori Mika Hyytiäinen maanpuolustuskorkeakoulusta ja ylikomisario Sami Hätönen Poliisihallituksesta. Miten poliisi ja maanpuolustusviranomaiset reagoivat kun iskuja tapahtuu yhä lähempänä Suomen rajoja? Miten ammattilaisten osaamista päivitetään maailmanmenon muuttuessa? Keskustelua luotsaavat Yle Tampereen toimittajat Katri Rauska ja Anna Sirén. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Pohjanmaa: klo 20.30 Culture Club Still Standing

Millaista on tehdä työtä uhan alla? Keskustelemassa aiheesta Culture Club Still Standingissä ovat Jarmo Raitila Pohjanmaan Rauhanturvaajista ja Tomi Järvinen Kirkon Ulkomaanavusta.

Tukholman ja Pietarin iskut toivat terrorismin Suomen rajoille. Mikä saa ihmisen ajamaan rekan väkijoukkoon? Mitkä ovat terrorismin juuret? Miten Syyrian sodan ratkaiseminen vaikuttaisi terrorismin hillitsemiseen? Katso A-teema: Terrorismin uhka Yle TV1 27.4. klo 21.05 alkaen. #ateema

Lue myös artikkelisarjan aiemmat osat:

• Johdanto,
• Osa 1: “Mitä terrorismi on?“
• Osa 2 “Terrorismi ja islam“
• Osa 3: “Median rooli terrorismissa“

Artikkelisarjan laajan lähdeluettelon ja lisää luettavaa löydät täältä.

//James

---

Vieraskynä 30.4.2017, Teemu Tammikko

Määrittelin aikaisemmassa kirjoituksessani, että terrorismi on väkivallan keino, jolla pyritään vaikuttamaan uhrien kautta laajemman yleisön ja poliittisten päättäjien käyttäytymiseen. Se on siis epäsuoraa vaikuttamista. Jotta se toimisi, pitäisi terroristien viestin olla selvä, ja kohteen valmis toimimaan terroristien haluamalla tavalla. Näin ei yleensä ole.

Taktisella tasolla voi olla, että terrorismi toimii. Moni terroristijärjestö tekee rahaa kidnappaamalla ihmisiä. Yllättävän usea valtio maksaa lunnaita. Vielä useampi kidnapatun työnantaja tai taustajärjestö maksaa. Joissain tapauksissa terroristit voivat vaatia omien aktivistiensa vapauttamista. Tämäkin voi toimia. Se mikä takuuvarmasti toimii, on huomion saaminen. Siinä väkivaltateot ovat oivallinen keino, koska ne ylittävät uutiskynnyksen. Nykyään jo pienikin väkivaltateko, etenkin jos sen epäillään olevan jihadistinen, ylittää kansainvälisen uutiskynnyksen. Näiden tekojen avulla ihmiset kuulevat terroristien ajatuksista ja – ennen kaikkea – valitsevat puolensa.

Varsinaisten poliittisten muutosten aikaansaaminen juuri sillä tavalla kuin terroristit haluavat, on kuitenkin historian valossa miltei sula mahdottomuus. Mielenkiintoinen tapaus lähihistoriasta on Madridin terrori-isku vuodelta 2004. Terroristit mitä ilmeisemmin halusivat vaikuttaa Espanjan osallisuuteen Irakin sodassa, koska tiesivät, että valtaosa Espanjan kansalaisista oli vuotta aikaisemmin vastustanut sotaan liittymistä. Isku tehtiin neljä päivää ennen parlamenttivaaleja. Hallitus vaihtui vastoin kaikkia galluppeja, ja voittanut sosialistipuolue veti Espanjan joukot pois Irakista. Oliko kyseessä terroristien kenties suurin yksittäinen voitto? Kyllä ja ei. Vallassa ollut konservatiivipuolue tunaroi kriisinhallinnan totaalisesti yrittäessään peitellä iskun tekijää (sisäpoliittisista syistä he väittivät sinnikkäästi, että kyseessä oli terroristijärjestö ETA, eivätkä jihadistit) ja menetti luottamuksensa. Sosialistit taas olivat luvanneet kampanjassaan jo kauan ennen iskua vetää joukot pois. Lupauksen peruminen vain sen takia, että ei halua vastata terroristien tavoitteisiin olisi ollut juuri terroristien vaikutusvallan myöntämistä. Joka tapauksessa kyseessä oli monimutkainen tilanne, jossa Espanjan sisäpolitiikka painoi lopulta kaikista eniten. Silti terroriteko vaikutti. Se sai ihmiset äänestämään paljon odotettua aktiivisemmin. Äänestysvalinnan suhteen iskun vaikutus ei sen sijaan ollut yksiselitteinen, koska kaikkea tietoa iskun taustoista ja motiiveista ei vielä ollut, ilmassa oli paljon vääräksi osoittautuneita huhuja ja ihmiset muutenkin reagoivat varsin moninaisin tavoin kriisitilanteissa.

Yksittäisiä iskuja merkittävämpää on pohtia, toimivatko terrorikampanjat. Ovatko Baskimaa, Palestiina, tai Korsika itsenäisiä valtioita? Pääsikö Pohjois-Irlanti vapaaksi Britti-imperiumista? Saiko RAF kommunistisen vallankumouksen aikaiseksi ja amerikkalaisen imperialismin kaadettua? Missä viipyy jihadistien tavoite maailmanvalloituksesta, tai edes länsimaiden häätämisestä Lähi-idän konflikteista? Toisin kuin jihadistit ovat halunneet, terrorikampanjat ovat jopa lisänneet länsimaiden läsnäoloa konflikteissa. Toisaalta Algeria itsenäistyi, osin terroristien myötävaikutuksella. Palestiinankin tilanne olisi varmasti hyvin toisenlainen, jos terrorismia ei olisi käytetty. Minkälainen sitten? Sitä on vaikea arvioida, mutta ilman terroristijohtaja ja rauhannobelisti Jassir Arafatia Palestiina ei varmasti olisi päässyt aikanaan maailmanpolitiikan keskiöön. Huomion saamisen lisäksi tarvittiin kuitenkin totaalinen nahan luominen, terrorismista irtisanoutuminen ja uudistuminen maltilliseksi poliittiseksi liikkeeksi. Tämä on suurimmalle osalle maailman terroristijärjestöjä täysin mahdoton liike. Ne tuppaavat olemaan varsin ehdottomia oman maailmankatsomuksensa suhteen. Yleensä käy niin, että terrorikampanjoiden takaa ilmestyy jokin maltillisempi liike, joka hoitaa varsinaisten kompromissien tekemisen ja poliittisiin ongelmiin vastaamisen. Näin kävi mm. Baskimaassa ja Pohjois-Irlannissa.

Tiivistäen: Terrorismi toimii huomion saamiseksi ja joissain rajatuissa tapauksissa, kuten panttivankitilanteissa. Suuria strategisia muutoksia sillä kuitenkaan tuskin saadaan aikaiseksi, ainakaan siten kuin terroristit itse haluavat, koska reaktiot terrorismiin ovat arvaamattomia: yhdet pelkäävät, toiset suuttuvat, kolmannet eivät välitä, neljännet pyrkivät käyttämään hyväksi, jne. Iskujen poliittisiin seurauksiin vaikuttaa paljon iskua enemmän se poliittinen konteksti, jossa isku tehdään. Pidempikestoiset terrorikampanjat puolestaan epäonnistuvat tavoitteissaan yleensä poikkeuksetta. Lähimmäs tavoitteita voidaan päästä vain valtavirtaistamalla toimintatavat, eli luopumalla väkivallasta ja tekemällä myönnytyksiä muiden poliittisten toimijoiden kanssa.

//Teemu Tammikko

---

Vieraskynä 26.4.2017, Iida Hilden, Suininlahden yläaste, 9c, Siilinjärvi.

Terrorismi ei toimi

Syitä terrorismiMäärittelin aikaisemmassa kirjoituksessani, että terrorismi on väkivallan keino, jolla pyritään vaikuttamaan uhrien kautta laajemman yleisön ja poliittisten päättäjien käyttäytymiseen. Se on siis epäsuoraa vaikuttamista. Jotta se toimisi, pitäisi terroristien viestin olla selvä, ja kohteen valmis toimimaan terroristien haluamalla tavalla. Näin ei yleensä ole.

Taktisella tasolla voi olla, että terrorismi toimii. Moni terroristijärjestö tekee rahaa kidnappaamalla ihmisiä. Yllättävän usea valtio maksaa lunnaita. Vielä useampi kidnapatun työnantaja tai taustajärjestö maksaa. Joissain tapauksissa terroristit voivat vaatia omien aktivistiensa vapauttamista. Tämäkin voi toimia. Se mikä takuuvarmasti toimii, on huomion saaminen. Siinä väkivaltateot ovat oivallinen keino, koska ne ylittävät uutiskynnyksen. Nykyään jo pienikin väkivaltateko, etenkin jos sen epäillään olevan jihadistinen, ylittää kansainvälisen uutiskynnyksen. Näiden tekojen avulla ihmiset kuulevat terroristien ajatuksista ja – ennen kaikkea – valitsevat puolensa.

Varsinaisten poliittisten muutosten aikaansaaminen juuri sillä tavalla kuin terroristit haluavat, on kuitenkin historian valossa miltei sula mahdottomuus. Mielenkiintoinen tapaus lähihistoriasta on Madridin terrori-isku vuodelta 2004. Terroristit mitä ilmeisemmin halusivat vaikuttaa Espanjan osallisuuteen Irakin sodassa, koska tiesivät, että valtaosa Espanjan kansalaisista oli vuotta aikaisemmin vastustanut sotaan liittymistä. Isku tehtiin neljä päivää ennen parlamenttivaaleja. Hallitus vaihtui vastoin kaikkia galluppeja, ja voittanut sosialistipuolue veti Espanjan joukot pois Irakista. Oliko kyseessä terroristien kenties suurin yksittäinen voitto? Kyllä ja ei. Vallassa ollut konservatiivipuolue tunaroi kriisinhallinnan totaalisesti yrittäessään peitellä iskun tekijää (sisäpoliittisista syistä he väittivät sinnikkäästi, että kyseessä oli terroristijärjestö ETA, eivätkä jihadistit) ja menetti luottamuksensa. Sosialistit taas olivat luvanneet kampanjassaan jo kauan ennen iskua vetää joukot pois. Lupauksen peruminen vain sen takia, että ei halua vastata terroristien tavoitteisiin olisi ollut juuri terroristien vaikutusvallan myöntämistä. Joka tapauksessa kyseessä oli monimutkainen tilanne, jossa Espanjan sisäpolitiikka painoi lopulta kaikista eniten. Silti terroriteko vaikutti. Se sai ihmiset äänestämään paljon odotettua aktiivisemmin. Äänestysvalinnan suhteen iskun vaikutus ei sen sijaan ollut yksiselitteinen, koska kaikkea tietoa iskun taustoista ja motiiveista ei vielä ollut, ilmassa oli paljon vääräksi osoittautuneita huhuja ja ihmiset muutenkin reagoivat varsin moninaisin tavoin kriisitilanteissa.

Yksittäisiä iskuja merkittävämpää on pohtia, toimivatko terrorikampanjat. Ovatko Baskimaa, Palestiina, tai Korsika itsenäisiä valtioita? Pääsikö Pohjois-Irlanti vapaaksi Britti-imperiumista? Saiko RAF kommunistisen vallankumouksen aikaiseksi ja amerikkalaisen imperialismin kaadettua? Missä viipyy jihadistien tavoite maailmanvalloituksesta, tai edes länsimaiden häätämisestä Lähi-idän konflikteista? Toisin kuin jihadistit ovat halunneet, terrorikampanjat ovat jopa lisänneet länsimaiden läsnäoloa konflikteissa. Toisaalta Algeria itsenäistyi, osin terroristien myötävaikutuksella. Palestiinankin tilanne olisi varmasti hyvin toisenlainen, jos terrorismia ei olisi käytetty. Minkälainen sitten? Sitä on vaikea arvioida, mutta ilman terroristijohtaja ja rauhannobelisti Jassir Arafatia Palestiina ei varmasti olisi päässyt aikanaan maailmanpolitiikan keskiöön. Huomion saamisen lisäksi tarvittiin kuitenkin totaalinen nahan luominen, terrorismista irtisanoutuminen ja uudistuminen maltilliseksi poliittiseksi liikkeeksi. Tämä on suurimmalle osalle maailman terroristijärjestöjä täysin mahdoton liike. Ne tuppaavat olemaan varsin ehdottomia oman maailmankatsomuksensa suhteen. Yleensä käy niin, että terrorikampanjoiden takaa ilmestyy jokin maltillisempi liike, joka hoitaa varsinaisten kompromissien tekemisen ja poliittisiin ongelmiin vastaamisen. Näin kävi mm. Baskimaassa ja Pohjois-Irlannissa.

Tiivistäen: Terrorismi toimii huomion saamiseksi ja joissain rajatuissa tapauksissa, kuten panttivankitilanteissa. Suuria strategisia muutoksia sillä kuitenkaan tuskin saadaan aikaiseksi, ainakaan siten kuin terroristit itse haluavat, koska reaktiot terrorismiin ovat arvaamattomia: yhdet pelkäävät, toiset suuttuvat, kolmannet eivät välitä, neljännet pyrkivät käyttämään hyväksi, jne. Iskujen poliittisiin seurauksiin vaikuttaa paljon iskua enemmän se poliittinen konteksti, jossa isku tehdään. Pidempikestoiset terrorikampanjat puolestaan epäonnistuvat tavoitteissaan yleensä poikkeuksetta. Lähimmäs tavoitteita voidaan päästä vain valtavirtaistamalla toimintatavat, eli luopumalla väkivallasta ja tekemällä myönnytyksiä muiden poliittisten toimijoiden kanssa. in on varmasti monia, mutta ne liittyvät usein taloudellisiin ja sosiaalisiin epäkohtiin. Mielestäni on kuitenkin hassua, että ratkaisua epäkohtiin hakevat usein ihmiset, jotka eivät kärsi ongelmista eniten. Myös Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan islamilaiseen terrorismiin syyllistyneet eivät yleisesti tunne islamin uskoa. Epäilen kuitenkin, että terrorismin edustajat käyttävät epäkohtia tekosyinä lietsoakseen levottomuutta tai ajaakseen jotain muuta tavoitettaan. Esimerkiksi Isis ja Al-Qaida ovat perustelleet terroriaan uskonnolla, vaikka osalla heidän teoistaan ei varmasti ole mitään tekemistä sen kanssa, vaan he haluavat hyötyä siitä poliittisesti.

Terrorismin torjunnassa olisi pystyttävä panostamaan entistä enemmän ennaltaehkäisyyn. Esimerkiksi nuorten radikalisoitumista separatistiseen tai islamilaiseen terrorismiin olisi seurattava ja ehkäistävä nykyistä tarkemmin ja huolellisemmin. Lisäksi yhteistyö muiden maiden, ja erityisesti EU:n kanssa on terrorismin torjunnassa elintärkeää. Media on suuri osa terrorismia ja sen leviämistä. Terroristijärjestöjen propagandaa liikkuu internetissä ja sosiaalisessa mediassa todella vapaasti. Mielestäni siis ei olisi lainkaan hullu ajatus, jos sensuuri tulisi median osalle käyttöön sitä tarvitseviin tapauksiin.

Terrorismiin ryhtyminenkin on mielestäni todella kyseenalaista, sillä sen avulla ei yleensä päästä haluttuun päämäärään. Valtiotieteilijä Audrey Cronin on tutkinut 457 eri terroristiryhmää, jotka ovat olleet toiminnassa vuoden 1968 jälkeen. Järjestöistä yksikään ei ole onnistunut valtaamaan valtiota ja 94 % ei päässyt yhteenkään tavoitteeseensa. Miksi siis lähteä ajamaan lähes mahdotonta tavoitetta?

//Iida Hilden