Mitä terrorismi on? (Terrorismin kokonaiskuva, osa 1)

Saatteeksi

Sarjan johdannossa ”Terrorsimin kokonaiskuva” Siilinjärven Suininlahden yläasteen oppilas Iida Hilden esitti suomalaisen 16-vuotiaan koululaisen näkemyksen terrorismista, joka syntyi koulussa tehdyn tutkielman tuloksena. Ensimmäisessä osassa Iida hahmotti terrorismia ilmiönä kysymyksen ”Mitä terrorismi on?” kautta.

Nyt asiantuntijat esittävät omia näkemyksiään otsikolla ”Mitä terrorismi on?” Asiantuntijoiden pohdinnat julkaistaan perättäisinä tähän merkintään 1–2 repliikin pituisina, siten että uusin on aina ylinnä. Tämän merkinnän loppuun olen lisännyt luettelon lähteistä, joiden avulla voi perehtyä syvemmin aiheeseen. Kommentoikaa reippaasti! Keskustelun lyhyet säännöt löytyvät lopusta ja edellisen merkinnän lukijoiden käymän keskustelun löydät täältä.

//James

---

Vieraskynä 3.4.2017, Teemu Tammikko.

Teemu Tammikko on Ulkopoliittisen instituutin tutkija, asiantuntemuksenaan mm. terrorismi, poliittinen väkivalta ja väkivaltainen ekstremismi, sekä niiden torjunta ja ennaltaehkäisy Euroopassa, rajaturvallisuus ja Schengenin sopimus, sekä Espanjan politiikka. Teemun käynnissä olevat tutkimushankkeet ovat terrorismi ja poliittinen resilienssi, sekä vierastaistelijailmiö.

Mitä terrorismi on?

Terrorismi määritellään usein poliittisesti motivoituna väkivaltana, joka kohdistuu ”sivullisiin”, ja jonka tarkoituksena on lietsoa pelkoa itse väkivallan kohdetta laajemmassa joukossa. Se on hyvä määritelmä, joka ei periaatteessa katso sitä, minkä poliittisen aatteen vuoksi tekoja tehdään, vaan kyseessä on tiettyä logiikkaa noudattava väkivalta. Yleensä terroristeina pidetään vain ei-valtiollisia toimijoita. Jos valtiot käyttävät samaa väkivallan logiikkaa, puhutaan erikseen valtioterrorismista.

Terrorismin käsittely pelkästään pelkoa lietsovana keinona on kuitenkin yksinkertaistava, eikä se selitä sitä, miksi sille annetaan niin suuri painoarvoa, vaikka konfliktialueiden ulkopuolella se on verrattain harvinaista. Jos halutaan pohtia sitä, mitä terrorismi merkitsee yhteiskunnassa, on syytä pohtia tarkemmin sen vaikutuksia.

Pelko saa ihmiset usein peräytymään, hakeutumaan turvaan. Tämä on monesti terroristien tarkoitus. He haluavat, että länsimaat lopettavat sekaantumisen Lähi-idän konflikteihin, että sotilaat lähetetään koteihinsa ja pommittaminen lakkaa. He katkovat toimittajien päitä videoilla, jotta ulkomaalaiset toimittajat eivät uskaltaisi tulla paikalle ja he voivat itse hallita tiedonvälitystä, kertoa vain heille sopivan osan totuudesta.

Pelon lisäksi terrorismi herättää vihaa. Jokainen summittainen murha koetaan epäoikeudenmukaisena. Mitä tavalliset ihmiset linja-autoissa, baareissa, turistikohteissa ovat tehneet ansaitakseen väkivaltaisen kuoleman? Vihainen kansalainen ei vaadi peräytymistä, vaan kostoa, jonkinlaista oikeutta. Jos terroristi itse kokee äärimmäistä epäoikeudenmukaisuutta jostakin aikaisemmasta tapahtumasta, niin sitä kokee myös terrorismin uhri. Sen kohteeksi joutunut yhteiskunta vaatii vähintään syyllisten saattamista vastuuseen. Joskus sekään ei riitä. Jotkut saattavat kyseenalaistaa, miksi brutaalia väkivaltaa harjoittavia ihmisiä tulisi kohdella normaalin oikeuskäytännön mukaisesti. He kyseenalaistavat, ovatko terroristit edes ihmisiä, kun kykenevät moisiin tekoihin. He vaativat ”silmä silmästä” logiikan mukaista kostoa. Siksi terrorismi johtaa usein väkivallan kierteeseen.

Terrorismi on siis poliittisen vaikuttamisen keino, joka toimii välillisesti väkivallan kohteeksi joutuneen yhteiskunnan kautta. Terroristit itse eivät kuitenkaan hallitse tekojensa seurauksia, joten keinona se on äärimmäisen huono.

//Teemu Tammikko

---

Vieraskynä 1.4.2017, Topias Uotila.

Topias Uotila on turvallisuuspolitiikan ja sotataidon harrastaja sekä aktiivinen reserviläinen. Voit seurata Topiasta Twitterissä.

Mitä terrorismi on?

Terrorismi on tavoitteellista kauhua aiheuttavaa väkivaltaa. Terroristisen väkivallan välitön tavoite on psykologinen kauhu teon kohdetta huomattavasti laajemmassa ihmisjoukossa eikä fyysinen muutos tai kineettinen vaikutus varsinaisessa kohteessa. Terrorismi ei yleensä valikoikaan kohdettaan yksilöinä. Aiheuttaessaan kauhua terrorismi muistuttaa meitä siitä kuinka helposti omakin elämämme päättyy; kuinka elämme joka hetki toistemme armosta; kuinka helppo on tappaa. Terroriteko on antaa tästä meille esimerkin. Jos turvallisuuden sanotaan olevan tunne, niin on terrorismikin. Terrorismi on siten subjektiivinen kokemus.

Terrorismi on vähäväkisen kamppailua. Tästäkin näkökulmasta siis subjektiivista. Sanotaan, että toisen terroristi on toisen vapaustaistelija. Terrorismi on kuitenkin käsitteenä hyödyllinen lähinnä varsinaisen sodankäynnin ja varsinaisen rikollisuuden ulkopuolella, kun terroriteon tavoite ei ole henkilökohtainen hyöty tai kosto, vaan laajempi poliittinen tai vastaava tavoite, mutta toteutus on vailla organisoitua sotavoimaa, saati sodan oikeussääntöjä. Vaikka näin on syytä rajata termin soveltamisalaa, kannattaa säilyttää varsinainen määritelmä vapaana kannanotoista kauhulla tavoiteltuihin asioihin. Muuten terroristi on toiselle vapaustaistelija, sankari.

//Topias Uotila

---

Vieraskynä 31.3.2017, Laura Halminen.

Laura Halminen on toimittaja, joka sattumalta asui lapsena sortuneessa valtiossa ennen kuin se sortui. Halminen työskentelee Helsingin Sanomissa ja kirjoittaa mieluiten tietoturvasta. Lauraa voit seurata Twitterissä.

Mitä terrorismi on?

Lontoossa aikuiset puhuivat. Lockerbien kylään Skotlannissa oli pudonnut lentokone ja Harrod’s –lelukaupassa barbiet tuijottivat laatikoistaan koulutyttöä takaisin. Kauttakulkumatkalta Lontoosta piti palata vielä lennolla parin päivän päästä Helsinkiin. Jossain ihmisiä räjähti ja paloi.

Tuli 1990-luku. Pääministeri Paavo Lipposen mielestä minun tuttavapiiriini kuuluvat eläinoikeusaktivistit olivat terroristeja. Tsetseenien raivokas epätoivo itsenäisyyssodassa, kaikki tai kuolema. Luin Ulrike Meinhofista ja Andreas Baaderista. Al Qaida yritti jotain World Trade Centerissa.

Sitten 2000-luku, jolloin Al Qaida onnistui. Terrorismin vastaisesta sodasta tuli muotisana, ja muoti on luonut vastamuoteja. Breivik puri ruokkivaa kättä ja yritti tappaa sosiaalidemokraatit. Kouluampujat fanittivat toisiaan.

Terrorismi on institionaalisen ryhmäkäyttäytymisen pimeä puoli. Se on toiseuden kokemus: teinityttö kapinaiässä kirjoittamassa koulun vessan seinään Red Army Faction, koska se oli jännittävää ja pelotti muita. Nyt jossain teini kirjoittaa الموت للكفار (almawt lilkifar, kuolema vääräuskoisille), koska identiteettiään voi rakentaa myös sen varaan, että saa toisten kokemasta pelosta ja inhosta vahvistusta ulkopuolisuuden tunteelleen. Toiseudesta tulee yhteinen nimittäjä, liima joka kokoaa yhteen ryhmiä. Me muita vastaan.

Terrorismi on osoitus rakenteellisesta epätoivosta.

Minusta ei tullut terroristia, vaikka kirjoitin vessan seinään RAF. Ehkäpä pöyristyminen Paavo Lipposen järjettömän tuntuisesta heitosta kettutyttöjen suhteen selvensi jotain. Ehkä se oli mielikuva tulipaloon sulavista barbienukeista, lentopelko Lockerbiesta. Tai sitten terrorismi edellyttää ominaisuuksia, joita minulla ei ole. Tai sellaisten ominaisuuksien puuttumista, joita minulla on.

//Laura Halminen

---

Vieraskynä 29.3.2017, Samuli Suonpää.

Samuli Suonpää on uskontojournalisti yksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon neljästä miljoonasta äänestä. Hän puhuu radiossa ja huutaa kolumneissa, kirkosta, uskonnoista ja yhteiskunnasta. Suonpään mielestä uskonnollisuuden väärinymmärtäminen on avain koko maailman väärinymmärtämiseen. Voit seurata Samulia Twitterissä, mistä löydät hänet nimillä @suonpaa ja @horisontti_yle1.

Mitä terrorismi on?

Ainoa terrorismia käsittelevä kirja, jonka työnantajani kirjastosta löysin, oli luokiteltu hyllyssä kohtaan 29.7 Ei-kristilliset uskonnot – islam. Tässä on jotakin hyvin kuvaavaa. Nykyisin terrorismi tarkoittaa vierasuskoista väkivaltaa, islamin pyhää sotaa.

Siellä kirkkohallituksen kirjaston hyllyjen välissä tajusin olevani vanha. Olin nimittäin jo 25-vuotias, kun lentokoneet törmäsivät WTC-torneihin ja sana ”terrorismi” alkoi merkitä jostakin kaukaa, vieraasta kulttuurista, meitä länsimaisia kristittyjä uhkaamaan hiipivää väkivaltaa. Minun lapsuuteni terrorismi tuli lähempää, se oli eurooppalaista.

Irlannin tasavaltalaisarmeija yritti vapauttaa Pohjois-Irlantia Britanniasta ja ETA ajoi Baskimaan itsenäisyyttä Espanjasta. Lapsuuteni terrorismilla oli selvät, ymmärrettävät päämäärät. Kyse ei ollut Pyhästä Sodasta vaan vapaustaistelusta. Väkivalta ja uskonto olivat vain välineitä, eivät selitys.

Nykyinen terrorismi näyttäytyy uskonnollisempana ja siksi järjettömämpänä kuin terrorismi kaksikymmentä vuotta sitten. Syy on yksinkertainen. Me emme yleensä tiedä yhtään mitään maailmasta länsimaisten demokratioiden eli televisiosarjojen maailman ulkopuolella – emmekä tunne uskonnoista kuin auttavasti kristinuskon läntiset suuntaukset. Siksi terrorismi näyttää erilaiselta kuin ennen. Ihmiset kauempana näyttävät aina. Terrorismi itsessään ei kuitenkaan juuri muuttunut, siitä vain on tullut vähän kansainvälisempää – samoin kuin maailmasta muutenkin.

Terrorismi on heikomman ase. Se vaatii kasvualustakseen toivottomuutta, alistettuja ihmisiä – ja vahvan kokemuksen epäoikeudenmukaisuudesta. Terrorismi kohdistuu sivullisiin, koska muiden vahingoittamiseen eivät voimat riitä.

Terrorismin tavoitteena on yhteiskunnallinen muutos, joka koetaan oikeutetuksi – se on tekijöilleen vapaustaistelua. Koska meidän on vaikea sitä hyväksyä, on terrorismin ymmärtäminenkin usein lähes mahdotonta.

Terrorismi on viesti: te ette ole niin vahvoja kuin luulette – eikä kukaan teistä ole turvassa.

//Samuli Suonpää

---

Säännöt: Kommentointi vain omalla nimellä, ellei minun kanssani ole muuta sovittu. Aiheena on ”Mitä terrorismi on?”. Tarkoituksena on, että lukijat keskustelevat aiheesta ja esittävät siitä omat näkemyksensä. Tavoitteena on päästä vuorovaikutteiseen keskusteluun hyvässä hengessä, joten kaikki öyhötys poistetaan armottomasti.

Lisää luettavaa

• Hämeen-Anttila, Jaakko. Islamin käsikirja, Otava, 2004.
• Kullberg, Anssi (toim.) Suomi – terrorismi – Supo. Koira joka ei haukkunut. Miksi ja miten Suomi on välttynyt terroristien toiminnan leviämiseltä? WSOY, 2011.
• Malkki, Leena. Uskonto terrorismin kokonaiskuvassa. Politiikasta, 31.8.2016.
• Malkki, Leena. Miksi uskonto ei yksin riitä selittämään terrorsimia? Politiikasta, 5.9.2016.
• Malkki, Leena: Julkaisuja ja haastatteluja suomeksi (useita).
• Sinkkonen, Teemu. Political Resilience to Terrorism in Europe: Introduction to the Special Issue (together with Leena Malkki). Studies in Conflict & Terrorism. London, Routledge, Vol. 39:4, 281-291, 2016.
• Sinkkonen, Teemu. Can Political Leaders Make a Difference? Norwegian versus Spanish Experiences in Responding to Terrorist Attacks. Studies in Conflict & Terrorism. London, Routledge, Vol. 39:4, 326-341, 2016.
• Sinkkonen, Teemu. War on two fronts: The EU perspective on the foreign terrorist fighters of ISIL. The Finnish Institute of International Affairs, Briefing Paper 166, 2015.
• Sinkkonen, Teemu. A Security Dilemma on the Boundary Line: an EU perspective to the Georgian-Russian confrontation after the 2008 war. Southeast European and Black Sea Studies, Vol. 11:3, 265-278, 2011.
• Sinkkonen, Teemu. Counterterrorism in external action: The EU’s toolbox for responding to terrorism abroad, The Finnish Institute of International Affairs, Briefing Paper 129, 2013.
• Sinkkonen, Teemu. Political Responses to Terrorism: Case study on the Madrid terrorist attack on March 11, 2004, and its aftermath. Tampere, Tampere University Press 2009.
• Terrorismin torjunta: Sisäministeriö.
• Kansainvälinen terrorismi ja siihen liittyvät ilmiöt: Suojelupoliisi.
• Terrorismintorjunnan tavoitteet ja keinot: Suojelupoliisi.
• Suojelupoliisin toimintaympäristö vuosina 2015−2016: Suojelupoliisi.
• Terrorismin uhka-arvio 3.11.2015: Suojelupoliisi.
• Terrorismi: Wikipedia.
• Al-Qaida: Wikipedia.
• Islam: Wikipedia.
• Isis-järjestö: Wikipedia.
• Global Terrorism Database (GTD).
• Terrorismi: Liberialismiwiki.
• Terrorismin liian monet kasvot: The Ulkopolitist.
• Terrorismitutkija Atte Kaleva: Iskun ideana on luoda pelkoa siitä, että kuka tahansa voi olla uhri: Helsingin Sanomat.
• Alan Salehzadeh – Terrorismin uhkaa Suomessa ei tule vähätellä: IL-blogit. Iltalehti.
• Terrorismi Suomessa: Helsingin Sanomat (useita artikkeleita).
• Vieraana terrorismin tutkija Atte Kaleva: YleX.
• Sheridan, Jim (1993). In the Name of the Father. [elokuva]
• Niemi-Nikkola, Lauri. Irlantilainen ja italialainen terrorismi vastarinnan muotona – tarkastelussa IRA ja BR. Maanpuolustuskorkeakoulu, 1999.
• Edel, Uli (2008). Der Baader Meinhof Komplex. [elokuva]
• Chadwick, Justin (2013). Mandela: Long Walk to Freedom. [elokuva]
• Abu-Assad, Hany (2005). Paradise Now. [elokuva]
• Spielberg, Stephen (2005). Munich. [elokuva]
• Rosberg, Annika. ”Punainen kuolema on parempi kuin musta elämä.” Itsemurhaiskut libanonilaisen Hizballahin ja palestiinalaisen Hamasin toimintamuotona. Tampereen yliopisto, 2008.