Lofootit nähty ja koettu
Vieläkin vähän pyörällä päästä – saavuin eilen kotiin reissusta illansuussa. Koti-ikävä oli niin kova, että ajelin Jällivaarasta melkein yhtä soittoa kotiin, jossa odotti lämmin sauna, pari kylmää olutta ja sienipiirakka! Lofootit on todella kaunis saariryhmä, jonka pystyy nykyään ajamaan autolla päästä päähän siltojen ja tunneleiden ansiosta. Pisin tunneli taisi olla kuutisen kilometriä pitkä. Paikka on aivan häkellyttävän kaunis – juuri kun olin nähnyt omasta mielestäni kauneimman maiseman ikinä, seuraava mutkan takaa paljastui vielä entistäkin hienompi näkymä. Turha tätä on yrittää sanoin kuvailla, Lofootit pitää kokea itse!
Olen aina rakastanut roadtrippaamista, mutta nyt siihen tuli jotenkin erityisen kova palo. Nukkumisjärjestelyni Skodan takaosassa osoittautui myös erittäin toimivaksi – nukuin joka yö kuin tukki. Seuraavalle reissulle täytyy kaikki tavara vaan pakata paremmin laatikoihin – nyt oli jonkin verran sellasta pientä pussukkaa ja nyssäkkää ja välillä kamoja sai haeskella ja siirrellä paikasta toiseen mikä on järjestelmälliselle ihmiselle erittäin ärsyttävää. Toimiva idea olisi itseasiassa kuljetusboxi auton katolle telineisiin, varsinkin jos nukkujia on kaksi. Joka tapauksessa en näe syytä edes haaveilla ns. retkeilyautosta koska tavallisella, tasapohjaisen alustan omaavalla autolla homma pelittää mainiosti kunhan takapenkit vain saa irti kuten Skodassa. Auton ikkunat varustin sellasilla lärpäkkeillä, jotka estää sateen pääsyn auton sisälle siitä huolimatta että auton ikkunat on raollaan. (Estää ikkunoiden huurtumista) Lainasin kaverilta myös kunnollisen autojääkaapin. Oli tiettekö aivan luksusta kaivaa boxista esiin jääkylmä bisse päivän ajon päätteeksi kuvankauniin vuonon rannalla!
Nyt jään vain odottelemaan, että saan filmit kehitettyä. Johtoajatukseni oli, että en muuttaisi normaalia kuvaamistani Lofooteilla mitenkään. Katukuvaustaustastani johtuen olen aina tykännyt kuvata niin, että kävelen paljon ja etsin kiinnostavia asioita. Toki pakkohan se oli kuvata myös kliseisiä maisemia, mutta joukossa on paljon kuvia joista ei välttämättä edes näe, että ne on kuvattu Lofooteilla.
Seuraava roadtrip täytyy laittaa sunnitteluun jo samantien. Luultavasti se reissu tehdään yhdessä poikani Veetin kanssa.