Sain keskiviikkona kameran tähän hauskaan uuteen projektiin: Week In a Minute -vlogiin. Viikko jäi siis hiukan vajaaksi ensimmäisessä jaksossa ja meni myös vähän harjoitteluksi uuden kameran kanssa. Ensi viikolla sitten täydet 7 päivää. Pidätän oikeuden olla julkaisematta videota joskus jos on ollut tosi tylsä viikko, mutta nyt ainakin tuntuu siltä että olen tästä todella innoissani! Olen pitkään kelaillut, että haluaisin aloittaa vlogin, mutta en ole oikein keksinyt mitään sanottavaa ja silloin ei kyllä kannata mitään sanoakaan. Tämä idis on juuri sopivan kevyt, jotta sen voi helposti toteuttaa ilman paineita. Kynnys kuvaamiselle on pieni kun teen sen aina taskuun mahtuvalla pokkarilla. Olenhan Taskukameramies. Joskus saatan hyödyntää myös dronea.
Kas tässä, ensimmäinen jakso. Viikko 9/2017. Jättäkää kommenttia joko tähän tai youtubeen. Ja jos tykkäät niin olisin myös kiitollinen jos tilaat youtube -kanavani.
Pidin pienen miniloman, jonka aikana käytiin perheen kanssa Tukholmassa. Aina kun olen kaupungissa, tulee käväistyä myös Fotografiskassa, joka on kansainvälisellä mittapuulla erittäinkin merkittävä valokuvamuseo. Usein Tukholmaan lähtemisen varsinainen syy on juurikin Fotografiska. Valitettavasti meidän oma museomme, Suomen valokuvataiteen museo ei yllä lähellekään samaan, millään mittarilla. Yli puoli miljoonaa kävijää vuodessa vetävästä Fotografiskasta löytyy museon lisäksi myös kirjakauppa, kahvila, ravintola, oma leipomo ja konferenssitiloja. Miksi ruotsalaiset aina osaa tän homman ja meille suomalaisille vaan aina sanotaan, että ei ole taloudellisesti kannattavaa jne. Kuitenkin minä ja monet muut matkustamme jopa ulkomaille asti ko. palveluita käyttämään. (“Fotografiska tunnetaan yhtenä Euroopan johtavista kulttuurikohteista. Se tuo Tukholmaan 147 000 000 kruunua vuodessa, eli yli 15 miljoonaa euroa. Luvussa ei ole mukana kuljetuksia Tukholmaan ja sieltä pois.” -Kauppalehti 9.2.2017)
Kauppalehti kirjoitti taannoin jutun Fotografiskasta ja toimitusjohtaja Jan Broman sanoi mm. seuraavasti: ”Mutta mielestäni Guggenheim oli aivan liian kallis projekti. (Helsingille) Se olisi ollut kallis vuosikausia. Sen pyörittäminen olisi vaatinut miljoonia vuodessa. Tänä päivänä on niin monia muitakin tapoja. Sitä ei tarvitse enää tehdä niin.” Broman jatkaa: ”Pidän Helsingistä, mutta kulttuuritarjonta ei ole kaupungin vahvin puoli. Voi olla, että Helsingistä löytyy suomalaisille paljon enemmän kuin turisteille. Perinteisille kulttuuri-instituutioille markkinointi ei ole se vahvin puoli.” Kyllähän Helsingistä kaikenlaista löytyy, mutta hiukan ujosti suhtaudutaan siihen miten yhdistetään esim. Fotografiskan tyylinen museo kirjakauppaan ja todella hyvään ravintolaan. Kyseessä on kulttuurikeskus, jossa vietetään useampi tunti eikä ainoastaan piipahdeta. Toivoisin, että tämänkaltaiseen toimintaan löytyisi yksityistä rahaa enemmän.
Ennen viime viikon visiittiä, olin vain pintapuolisesti tututstunut nuoreen kiinalaiseen valokuvaajaan Ren Hangiin, joka tunnetaan radikaalina taiteilijana omassa kotimaassaan ja hänen töitään on siellä sensuroitukin. Nyt pääsin näkemään Hangin töitä Fotografiskassa. Valitettavasti käyntini jälkeisenä päivänä kuitenkin kerrottin ikävä uutinen: Hang oli kuollut Berliinissä samana päivänä. Surullinen tarina.
Peetun kanssa kahvilla Fotografiskan yläkerrassa. Vielä ei valokuvataide ehkä niin kiinnosta, mutta poika haluaa silti aina mukaan. Johtunee ehkä tuoreista pullista?
Valtteri Hirvonen aloitti kolmisen viikkoa sitten buumin kuvata koko viikosta 1 min mittainen video. Sen jälkeen muutama muukin valokuvaaja on tehnyt saman. Itsekin olen haudutellut ajatusta ja miettinyt jos hankkisin tarkoitusta varten Sony RX100V pokkarin. Joudun ehkä joustamaan periaatteestani omistaa vain filmikameroita. Kirjoitan tästä asiasta myöhemmin vielä lisää.
