Yksityistettyä lainvalvontaa

Oikeusministeri Tuija Brax on kyllä koulutukseltaan juristi, mutta hän on tainnut lintsata yleisen oikeustieteen ja oikeusjärjestelmän perusteiden luennot. Muuten ei oikein voi selittää hänen suunnitelmiaan sallia pysäköintivirhemaksujen yksityistäminen taloyhtiöille ja parkkifirmoille. Kerrataanpa lyhyesti järjestelmän perusteita:

Lainvalvonta kuuluu meillä yksiselitteisesti julkiselle vallalle eli poliisille ja pysäköinnin osalta myös kunnallisille pysäköinninvalvojille. Yksityinen ihminen, yhdistys tai yritys ei voi ruveta seriffiksi vetoamalla siihen, että julkinen valvonta ei toimi. Sisäministerin velvollisuus on järjestää resursseja niin paljon, että se toimii. Lailla on periaatteessa mahdollisuus siirtää tätä valtaa myös muuanne, mutta juuri tällainen suunnitteilla oleva laki sotii järjestelmän perusideaa vastaan. Jos laki säädetään, niin se on tehtävä perustuslain säätämisjärjestyksessä.

Koko ajatus kuvastaa hyvin nykyisin vallitsevaa ajattelua, jonka mukaan julkinen sektori on tehoton, huono, ruma ja haiseva, mutta yksityistäminen avaa taivaan portit ja sallii mannan ja hunajan virrata. Tässä ideologisessa valinnassa piilee kuitenkin erittäin ikävä ansa. Jos lainvalvonnan yksityistäminen aloitetaan pysäköinninvalvonnasta, niin mitä saamme seuraavaksi?

Johdonmukaisuus edellyttää, että seuraavaksi saamme yksityiset poliisivoimat, yksityiset tuomioistuimet ja yksityiset vankilat. Oikeastaan minä en pidä Suomen laista sen kaikilta osin, joten taidankin säätää omia lakeja, joiden noudattamista valvon itse. Absurdiahan tällainen ajattelu on, mutta pysäköinninvalvontamaksujen yksityistäminen on merkittävä askel tähän suuntaan.