Muodikkaasti tekopyhä

Valtiovarainministeri Katainen kääri hihansa ja esitteli muodikkaan vihertävän budjettiehdotuksensa. Hänen vihreä verouudistuksensa tarkoittaa sitä, että energiaveron korotuksella kerätään valtion kassaan 750 miljoonaa euroa. Korotusta hän perustelee taistelulla ilmastonmuutosta vastaan ja kysymykseen kuka maksaa, hän tokaisi vain, että ilmastonsuojelu maksaa ja kuluttajan on se maksettava.

Budjettiesityksen kokonaistarkastelu paljastaa kuitenkin armotta, että taistelu ilmastonmuutosta vastaan on vain trendikästä tekopyhyyttä. Ei energiaveron korotus millään tavalla vaikuta ilmakehään, mutta kuluttajan kukkaroon se vaikuttaa. Vain kaikkein pienituloisimmat joutuvat säästämään energiaa, mutta hyvä- ja keskituloiset porskuttavat ihan kuin ennenkin. Energiaveron korotustarve johtuu siitä, että hallitus omilla toimillaan aiheutti valtion tuloihin 830 miljoonan euron aukon poistamalla yritysten Kela-maksun. Tämän tarkoitus oli elvyttää ja työllistää, mutta kukaan ei osaa sanoa, toteutuiko tavoite. Paitsi Kataisen mielestä tietenkin kaikki meni nappiin, mutta eipä hänen voi odottaa muuta sanovankaan.

Ei hallituksella ole mitään sellaista taikatemppua, jolla valtion energiaveroina keräämät rahat käytettäisiin ilmastonmuutoksen torjuntaan. Ei hallitus edes väitä niin tekevänsä, vaan sanoo suoraan, että tarkoitus on vain ohjata kulutusta. Suoraan sanottuna minua tympäisee nykyinen tapa perustella puhtaasti fiskaalisia ratkaisuja muodikkaalla ilmastonmuutoksen torjumisella. Koko hyvä idea pilataan käyttämällä sitä härskisti tekosyynä milloin mihinkin asiaan.

Olihan Kataisella sanottavaa myös tulevaisuuden säästötoimista. Ne puheet olivat niin ympäripyöreitä ja moneen kertaan kuultuja, että ne olisi voinut jättää sanomatta. Työurien pidentäminen, kuntauudistus ja hallinnon tuottavuuden kohentaminen ovat hänen ainoat säästökeinonsa. Sitä hän ei osaa kertoa, mitä järkeä on pidentää työuria loppupäästä, kun samaan aikaan yhä useammat nuoret eivät työllisty ollenkaan.  Kaavamaiseti toteutettava kuntauudistus jättää huomioimatta paikalliset erot, kuten vaikka yhdistettävien kuntien keskusten pitkät välimatkat. Lisäksi kuntien huonosti toteutettu yhdistäminen on jo näyttänyt pahimmat puolensa: suurempaan kaupunkiin yhdistyvä pikkukunta menettää lukionsa, terveyskeskuksensa ja suunnilleen kaikki muutkin palvelunsa. Onneksi on olemassa myös järkevästi totetettuja kuntien yhdistämisiä.

Puheet hallinnon tuotannon kohentamisesta minun tekisi mieleni leimata populismiksi. Syy on varmaan siinä, että tunnen jonkin verran sekä valtion että kuntien hallintoa. Keskiverto kadunmies sen sijaan ei tunne, joten hänet on helppo saada uskomaan, että hallinnossa on paljon löysää. Tosiasiassa hallinnon tuottavuutta on jo tehostettu niin paljon, että aletaan olle äärirajoilla. Eläkkeelle jäävien tilalle ei aikoihin ole palkattu uusia työntekijöitä, vaan työt jaetaan uudelleen. Se tarkoittaa pelkästään töiden lisääntymistä. Se tarkoittaa tulevaisuudessa myös sitä, että kukaan nuorempaan polveen kuuluva ei näitä töitä opi tekemään. Mitä sitten tehdään, kun viimeinenkin nykyisistä työntekijöistä on eläkeiässä? Jatketaanko kenties hänen työuraansa viimeiseen hengenvetoon asti?

Enkö minä sitten näe Kataisen budjettiesityksessä mitään hyvää? Näen toki, ainakin sen, että vielä ensi vuonna ei tehdä mitään radikaaleja huononnuksia ihmisten elämään. Katainen kiistää kyseessä olevan vaalibudjetti, mutta sitähän tämä esitys on puhtaimmillaan. Suuret ja mullistavat ratkaisut tulevat vasta sitten, kun vaalit on pidetty ja ongelmat kasaantuessaan suurenevat. Sitten meidät taas syyllistetään kulutusjuhlasta, holtittomasta lainanotosta ja ilmaston pilaamisesta. Ja sitten alkaa kurinpalautus.