Koulumaailman juridisoituminen
Jokin aika sitten lehdissä kerrottiin, että lakimiehet ovat entistä enemmän sekaantumassa koulun jokapäiväiseen elämään, tietenkin vanhempien palkkaamina. En tiedä, mikä on tämän ilmiön takana. Ovatko ihmiset katsoneet liikaa amerikkalaisia lakisarjoja, joissa lakimiehet sotkeentuvat kaikkeen mahdolliseen maan ja taivaan välillä? Talk to my lawyer. Näin saadaan aikaan ainakin mahtavaa sotkua ja suorastaan absurdeja tilanteita.
Viime talvena eräs isä kirjoitti useammankin lehden yleisönosastolle poikansa joutumisesta koulukiusatuksi. Hän teki sen reilusti omalla nimellään, kuten asiaan kuuluu. Viidesluokkalaista poikaa kiusasi jatkuvasti yksi saman koulun oppilas. Kiusaaminen meni niin pitkälle, että kiusaaja esitti julkisesti tappouhkauksia. Kiusatun isä otti yhteyttä kouluun, mutta koulu vähätteli ongelmaa eikä reagoinut mitenkään. Viimein isä siirsi kiusatun pojan saman kunnan toiseen kouluun. Tässä vaiheessa kunnan opetusviranomaiset reagoivat voimakkaasti kieltäytymällä kustantamasta oppilaalle koulukyytiä. Isä teki kunnan viranomaisista rikosilmoituksen, jolloin kunta perääntyi ja maksoi koulukyydityksen.
Isän toiminta oli mielestäni kunnioitettavaa. Hän puolusti kiusattua poikaansa, teki sen julkisesti omalla nimellään ja lopulta rikosilmituksen avulla sai kunnan taipumaan. Tätä raskasta prosessia ei olisi tarvittu, jos koulu olisi tarttunut kiusaamiseen ajoissa ja tehokkaasti. Kiusaajaksi nimetyn osapuolen toiminta on myös lainmukaista, mutta panee hiukan kohottelemaan kulmakarvoja.
Kiusatun pojan isän omalla nimellään laatimista lehtikirjoituksista tekivät kiusaajaksi nimetyn vanhemmat rikosilmoituksen kunnianloukkauksesta. Heidän mukaansa kiusaaja oli kirjoituksesta tunnistettavissa. Tämä rikosilmoitus on ymmärrettävä, mutta rikosilmoituksen teki myös joukko kiusaajaksi nimetyn pojan sukulaisia. Kunniansa perään kyselivät mm. pojan äidin sisko aviomiehineen sekä isoäiti. Kaikkiaan peräti 12 sukulaista teki saman rikosilmoituksen.
Syyttäjä teki mielestäni oikean ratkaisun. Ensinnäkin hän katsoi, että kukaan muu kuin asianomainen tai hänen vanhempansa ei voinut kohtuudella katsoa, että kirjoitukset olisivat häneen kohdistettuja. Lisäksi syyttäjä päätti jättää syytteen nostamatta myös asianomaisen ja vanhempien rikosilmoituksen perusteella. Kuulusteluissa oli käynyt ilmi, että vanhemmat tiesivät poikansa esittäneen uhkauksia. Asia ei välttämättä ole loppuunkäsitelty, koska jokaisella on oikeus ajaa kannetta ilman syyttäjän myötävaikutusta.
Syyttäjän ratkaisua tukevat seuraavat omakohtaiset havaintoni. En tunne kiusattua poikaa, mutta hänen isänsä tunnen päällisin puolin hyvänpäiväntuttuna. En olisi tiennyt koko tapauksesta, ellei isä olisi omalla nimellään kirjoittanut asiasta yleisönosastoon. Kiusaajaksi nimetystä tai hänen perheestään minulla ei ole mitään tietoa vieläkään, koska heidän nimiään ei missään yhteydessä ole mainittu. Heidät voi tunnistaa vain sellainen, jolla on kiusaamisesta muutakin tietoa. Kiusatun isä kohdisti kirjoitustensa kritiikin ainoastaan koulun ja kunnan toimintaan tai pikemminkin sen puutteeseen, ei itse kiusaamiseen. Sen hän olisi halunnut hoitaa vähin äänin yhteistyössä koulun ja asianomaisten kanssa. Kun se ei onnistunut, hän tuli julkisuuteen.
Kiusaajaksi nimetyn sukulaisten toiminta näyttää olevan peräisin jostain lakisarjoista. Kunniansa perään saa ja pitää kysellä, mutta kyllä siinäkin pitäisi olla jokin tolkku. Nykytilanne on virallisesti se, että syyttäjän kannalta asia on loppuunkäsitelty. Kiusatun perheen tilanteesta en tiedä mitään muuta, kuin että isän tietokonealan erikoisliike lopetti toimintansa viime keväänä. Asiayhteyttä en rupea arvailemaan, mutta iso vahinko se oli pienelle paikkakunnalle. Kiusatuksi nimetyn ja hänen perheensä nimi on minulle edelleen tuntematon ja saa sellaisena pysyäkin. Ei siksi, että minulla olisi jotain heitä vastaan, vaan siksi, että asia kiinnostaa minua vain asiana, ei ihmissuhdekysymyksenä.
Eniten ihmettelen juristeja, jotka eivät kerro asiakkailleen, että tällaisessa tapauksessa ei sukulaisten kanteella ole minkäänlaisia mahdollisuuksia menestyä. Voihan tietenkin olla, ettei asiassa ole käytetty juristeja ollenkaan, vaan ihmiset ovat toimineet Kodin lakikirjan, näppituntuman ja lakisarjojen antamien ohjeiden mukaan. Minun järkeni kuitenkin sanoo, että kyllä koulukiusaaminen on selvitettävä koulun sisällä, ei tuomioistuimessa.