Palkkaa pyytävä tapetaan

Suomessa pimeästi työtä tehnyt virolainen rakennusmies yritti periä rästissä olevia palkkojaan ottamalla yhteyttä ammattiliittoon. Työnantaja esitti erittäin vakavasti otettavan tappouhkauksen näin röyhkeästä menettelystä. Hävytöntä työnantajan mielestä oli paitsi palkan pyytäminen, niin erityisesti sen pyytäminen ammattiliiton avulla. Tämä on vain alkusoittoa villille menolle, joka tulee yleistymään, kun ulkomaalaisen työvoiman saatavuusharkinta lähiaikoina tullaan poistamaan. Tämä on uusliberalistista vapaata kilpailua, jossa työnantaja ja työntekijä vapaasti solmivat keskinäisiä palkkasopimuksia tasavertaisina neuvottelukumppaneina.

Ulkomaalaislain mukaan elinkeinokeskusten on selvitettävä kotimaisen työvoiman saatavuus ennen ulkomaalaisten palkkaamisen sallimista. Tästä saatavuusharkinnasta tullaan lähiaikoina luopumaan, koska hallitus on jo antanut eduskunnalle asiaa koskevan lakiesityksen. Se tulee menemään läpi hallituspuolueiden äänin. Sen jälkeen kilpailu on täysin rajoittamatonta ja hämärät aliurakoitsijat tulevat kuljettamaan omia työntekijöitään ihan omin työehdoin suomalaisille työmaille. Suomalaiset työttömät eivät saa töitä, ulkomaalaiset työntekijät eivät saa palkkojaan, valtio ei saa verotuloja eivätkä eläkevakuutusyhtiöt omia maksujaan. Hallituspuolueiden mukaan näin ylläpidetään suomalaista hyvinvointia.

Kokoomus, RKP, Vihreät ja Keskusta ovat STT:n kyselyn mukaan sitä mieltä, että saatavuusharkinnasta tulee luopua. Perustelut vaihtelevat hiukan: Kokoomus haluaa ulkomaalaisia osaajia hyvinvoinnin ylläpitämiseksi, Keskustan ja RKP:n mukaan työmarkkinoiden tarve on ainoa ulkomaalaisten työntekijöiden määrään vaikuttava tekijä ja Vihreät muotoilevat kantansa tavallisen hämärään tapaansa. Heidän mukaansa talouden tuleva kehitys näyttää, miten paljon ulkomaalaiselle työvoimalle on tarvetta, vaikka lakimuutos poistaa tarveharkinnan kokonaan.

Lakimuutoksen vastustajista SDP katsoo, että ulkomaalaista työvoimaa saatetaan tarvita, mutta vain täydentämään puuttuvaa suomalaista työvoimaa. Kristillisdemokraatit, Vasemmistoliitto ja Perussuomalaiset ottavat jyrkemmän kannan ja sanovat, että ulkomaalaisen työvoiman houkutteluun ei ole tarvetta, koska varsinaista työvoimapulaa ei ole näkyvissä.

Hallituspuolueet tulevat varmasti sekoittamaan yleistä mielipidettä nostamalla esiin rasistikortin. Kotimaisen työvoiman saatavuuden selvittäminen ennen ulkomaalaisen halpatyövoiman maahantuontia tullaan leimaamaan rasismiksi. Työvoimapula on valhe, jota on toistettu jo niin kauan, että se on muuttunut viralliseksi totuudeksi. Kukaan ei ole pystynyt kuitenkaan selittämään minulle, miten veroja ja eläkevakuutuksia maksamaton ulkomaalainen halpatyövoima edistää suomalaista hyvinvointia. Minun mielestäni se edistää vain hämärämiesten omaa hyvinvintia. Jos tämä on rasismia, niin meitä rasisteja on paljon.

Onneksi ainakin vielä toistaiseksi ammattiyhdistysliike yrittää huolehtia myös halpatyövoiman eduista, vaikka sen työtä vaikeutetaan koko ajan. Rakennusliitto ylläpitää omilla verkkosivuillaan listaa niistä yrityksistä ja työmaista, jotka ovat jääneet kiinni merkittävistä puutteista työehtojen noudattamisessa. Listalla ovat ainakin Skanskan uimahallityömaa Helsingin Vuosaaressa ja YIT:n Lappeenrannan harjoitusjäähallin työmaa. Ketjutetut aliurakoitsijat ilmeisesti elävät näillä ja monilla muilla työmailla ihan Villin Lännen hengessä ja hallituspuolueiden mukaan tätä käytäntöä on lisättävä hyvinvoinnin nimissä. Lännessä muinoin hevosvarkaat hirtettiin ja muut roistot ammuttiin, nykyajan ja tulevaisuuden työmailla palkkaansa vaativat ovat näitä roistoja.

Työn jälki on sitten ihan oma lukunsa. Kieli- ja ammattitaidoton työmaalla piipahtava halpatyövoima saattaa jättää jälkeensä viemäriputkia, joissa jätevesi kulkee väärään suuntaan. Mutta se on pikkujuttu, pääasia on, että työ on halpaa ja kilpailu vapaata.