Vapaan kilpailun sivutuote

Ensi vuoden alussa maassamme saattaa olla 250 kuntaa, joissa ei ole omaa postitoimipaikkaa. Jos päätieltä lähtevän sivutien varressa on vain yksi savu, posti jaetaan viiden sijasta vain yhtenä päivänä viikossa. Tämä koskee n. 3 000 kotitaloutta. Jos tällainen asukas haluaa postinsa joka arkipäivä, on postilaatikko matkasta riippumatta siirrettävä päätien varteen. Nykyisin posti kannetaan laatikon sijasta kotiovelle 75 vuotta täyttäneille, ensi vuonna ikäraja on 80 vuotta.

Tällaiset huononnukset on valmisteltu vaivihkaa. Lakia ei vielä ole annettu, mutta sen on oltava voimassa jo vuoden 2011 alussa. Näin määrää jo vuonna 2008 annettu EU-direktiivi, joka vapauttaa kilpailun postinjakelussa. Sinänsä direktiivi ei vaadi nimenomaisesti huonontamaan julkisen osakeyhtiön eli Itella Oyj:n palveluja, mutta siihen se käytännössä johtaa. Direktiivin mukanaan tuomat uudet kilpailevat yksityiset yritykset saavat helpotuksia nykyisiin laatutasovaatimuksiin, joten uusi laatutaso koskee automaattisesti myös Itellaa. Sillä ei ole enää mitään mahdollisuutta säilyttää nykyistä palvelutasoa, koska uudet kilpailijat tulevat viemään sen asiakkaita sieltä, missä postinjako kannattaa liiketaloudellisesti. Uudet yrittäjät ovat kiinnostuneita isoista kaupungeista ja erityisesti suurten firmojen massapostituksista. Kannattamattoman jakelun haja-asutusalueille saa tietenkin hoitaa julkinen osakeyhtiö, jolla on yleispalveluvelvollisuus.

Tätäkään EU-direktiiviä ei ole suunniteltu Suomen oloihin, vaan se on yleiseurooppalainen. Tämäkään direktiivi ei sinänsä pakota huonontamaan palveluja, vaan sen tarkoitus on säätää palvelujen perustaso sinne, missä se ei vielä direktiivin vaatimuksia täytä. Liian moni direktiivi sellaisenaan aiheuttaa kuitenkin meillä jo hyvin järjestetyn palvelun alasajaon. Eurooppalaisen sivistyksen ja kulttuurin hedelmät eivät aina ole niin mehukkaita, kuin kovimmat EU-intoilijat antavat ymmärtäää.

Rahasta on siis kysymys. Itella ei pysty kilpailemaan, jos se noudattaa nykyisiä korkeita laatuvaatimuksia, mutta muut eivät. Ongelma voitaisiin tietenkin ratkaista rahalla. Valtio voisi tukea Itellaa suoraan rahallisesti. jotta se voisi säilyttää nykyisen palvelutasonsa. Myös postimaksut voitaisiin porrastaa matkan mukaan siten, että pitemmän matkan kuljetettava kirje maksaisi enemmän. Valtion suorasta tuesta nousisi kuitenkin kova äläkkä, koska valtion katsottaisiin rajoittavan kilpailua tukemalla yhtä yritystä. Postimaksun porrastaminen taas olisi ristiriidassa perustuslain takaaman kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun kanssa.

Viime talvena Itella yritti nostaa postin kotiovelle kantamisen ikärajaa 80 vuoteen. Siitä nousi sellainen meteli, että Itella perääntyi. Missään ei kuitenkaan kerrottu, että jo ensi vuoden alusta lähtien tämä ja moni muu huononnus tulevat voimaan EU-direktiivin myötä. On se varmasti ollut tiedossa, koska direktiivi annettiin jo kaksi vuotta sitten. Ehkä tällaiset uudistukset onkin viisainta valmistella vaivihkaa, etteivät kansalaiset pahoita mieltään vapaan kilpailun seurausten takia.  Posti nyt sattuu kuitenkin olemaan yksi vanhimpia julkisen vallan peruspalveluja, jonka vapaa kilpailu nyt näivettää.