Ohituskaista

Kun kansanedustaja joutuu tekemisiin itse säätämänsä lain kanssa, hän alkaa vaatia erityiskohtelua. Ellei hän edellytä suorastaan koskemattomuutta, niin ainakin hän vaatii asian nopeutettua käsittelyä. Yksi kansanedustaja on tutkittavana epältynä lahjoman tarjoamisesta poliisille ja toinen lahjoman vastaanottamisesta ns. kelkkatehtaan asiassa. Varsinaiset vaalirahasotkut selvitetään erikseen, mutta eduskuntaryhmän puheenjohtaja Timo Kalli vaati esitutkinnan nopeuttamista. Muuten koko asia ajankohtaistuu ikävästi juuri vaalien alla.

Kansanedustajan jos kenen pitäisi muistaa, että Suomen kansalaiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Poliitikoille ei ole olemassa mitään ohituskaistaa, jota pitkin heidän asiansa etenisi nopeammin virkakoneistossa. Kukaan ei saa antaa viranomaisille toimintaohjeita yksittäistapauksissa, vaan asiat tutkitaan lakien mukaan. Ainoa keino nopeuttaa asioiden käsittelyä on kyllä kansanedustajien käsissä: heidän tulisi varmistaa, että poliisilla ja tuomioistuinlaitoksella on riittävästi toimintaresursseja. Siitä hyötyisivät kaikki, myös kansanedustjat itse.

Kansanedustajat unohtavat nopeasti olevansa sananmukaisesti kansan edustajia. He alkavat kuvitella olevansa kansanjohtajia, joilla on velvollisuuksien vastapainoksi erioikeuksia. Erityisetuuksia heillä onkin, mutta ei mitään erityisoikeuksia viranomaisissa. Kansanedustajan todellisuuskuva hämärtyy siksi, että hän viettää paljon aikaa vertaistensa seurassa. Myös me tavalliset ihmiset olemme osasyyllisiä tähän vääristymään. Me nostamme kansanedustajamme liian korkealle jalustalle.

Kun kansanedustaja saapuu kutsuvieraaksi kotiseutupäiville tai muihin kissanristiäisiin, hän näyttää kuvittelevan, että koko tapahtuma on järjestetty vain hänen kunniakseen. Tätä luuloa pönkittävät järjestäjien naurettava pokkurointi ja kansan kunnioittavat silmäykset. Me unohdamme helposti, että se samainen kansanedustaja on pohjimmiltaa se sama pikkupoika tai -tyttö, joka äsken juoksenteli räkänenäisenä ympäriinsä. Hänen asemansa ylimpänä lainsäätäjänä ei tee hänestä yli-ihmistä eikä edes kansanjohtajaa. Hän on asemastaan huolimatta vain yksi Suomen kansalainen muiden joukossa ja häntä koskevat samat lait kuin muitakin.

Italiassa ja monessa muussakin maassa asiat kyllä näyttävät olevan toisin. Italian pääministeri pitää pilkkanaan koko edustuksellista demokratiaa muutattamalla lakeja sitä mukaa, kun ne alkavat uhata häntä itseään. Tämä ei kuitenkaan ole mikään tavoiteltava olotila. Tai saattaahan se jonkun mielestä ollakin, mistäpä sen tietää.