Pääministerin lamatalkoot
Pääministeri Mari Kiviniemi sanoi eilen radion haastattelutunnilla epäsuorasti, että hallituksella ei ollut pienintäkään aikomusta saada lamatalkoiden maksumiehiksi hyvätuloisia. Häneltä kysyttiin, miten budjetissa näkyy hyvätuloisten osallistuminen näihin talkoisiin. Kiviniemi vastasi, että takuueläke ja pienimpien etuuksien sitominen indeksiin koituvat kaikkein pienituloisimpien hyväksi.
Koska pääministerin vastaus ei tyydyttänyt kysyjää, kysymys uudistettiin. Nyt Kiviniemi vastasi, että takuueläke ja pienimpien etuuksien sitominen indeksiin ja budjetti kokonaisuudessaan täyttävät kaikki Keskustan asettamat tavoitteet. Asiahan tuli kerralla selväksi, kaikki tavoitteet ovat toteutuneet. Jos näin on, niin eivätpä puolueen tavoitteet kovin korkealla olleet. Eikä tavoitteena ainakaan ollut hyvätuloisten osallistuminen yhtään mihinkään.
Oli Kiviniemellä vielä yksi patenttilääke laman nujertamiseksi. Se on tietenkin työurien pidentäminen, jota nykyisin hoetaan kuin mantraa. Pääministeri hoputti nopeita päätöksiä vielä tällä vaalikaudella, joten ilmeisesti niitä on myös tulossa. Tämä onkin ollut selvää jo viimeistään siitä lähtien, kun kesäkuussa kaksi Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n johtajaa kävi julkisesti lyömässä nyrkkiä pöytään. He vaativat eläkeiän nostamista ja erityisesti työkyvyttömyyseläkkeelle pääsemisen huomattavaa tiukentamista. Tasan kaksi päivää myöhemmin Jyrki Katainen toisti vaatimukset ominaan. Sitä ennen EK oli tietenkin jo kuuluvasti puheille hurrannut.
Perustuslain mukaan työvoima on valtiovallan erityisessä suojeluksessa. Tämä lainkohta on aina ollut pelkkä kosmeettinen lisäys, joka viimeistään nyt pitäisi korvata maininnalla siitä, että elinkeinoelämä on valtiovallan erityisessä suojeluksessa. Valtiovalta ei ole tippaakaan kiinnostunut työvoiman suojelemisesta, vaan siitä kaiken irti ottamisesta. Työtä on tehtävä enemmän, kauemmin ja kovemmin, kaikkein mieluiten ilman palkankorotuksia tai jopa kokonaan ilman palkkaa työvoimapoliittisena toimenpiteenä. Valtiovalta ei ole kiinnostunut vuokratyöläisten, pätkätyöläisten eikä palkatta töitä tekevien työllistettyjen asemasta, vaan heidän työstään. Markkinatalouden lakien mukaan työttömät ovat hinnoitelleet itsensä ulos työmarkkinoilta, joten työn hintaa on alennettava.
Perustuslaki pitäisi saattaa ajan tasalle. Siitä pitäisi poistaa maininta työvoiman erityisestä suojelusta ja korvata se elinkeinoelämän suojelun lisäksi ihmisten parisuhteiden erityisellä suojelulla. Nykyisin valtiovaltaa tuntuu kiinnostavan parisuhteiden sääntely paljon enemmän kuin mikään muu kansalaisten toiminta. Tärkeimpiä aiheita ovat pohdinnat siitä, kenen parisuhde virallistetaan, kuka on vihkijänä ja mitä oikeuksia vihkimisestä seuraa.
Mitä ihmettä valtiovallalle kuuluvat aikuisten ihmisten keskinäiset suhteet? Kyllä minä ymmärrän, että sukupuolineutraali avioliitto kuohuttaa mieliä ja jokaisella on siitä oma mielipiteensä, mutta kun se asia ei oikeastaan valtiovallalle kuulu tippaakaan. Valtiolle on ihan samantekevää, kuka on naimisissa kenenkin kanssa ja kuka toimii parisuhteen virallistajana. Tästä asiasta on vain kiva puhua ja esittää painavia mielipiteitä puoleen ja toiseen, koska se on niin tunteisiin vetoava. Eikä tarvitse vastata ikäviin kysymyksiin vaikkapa siitä, miten paljon mainostettu kaikkien osallistuminen lamatalkoisiin oikein aiotaan toteuttaa.