Työttömille työvelvollisuus?

Kotipalveluyrittäjä Annamari Jukko kirjoitti päivän Helsingin Sanomien yleisönosastossa, että työttömät pitäisi velvoittaa auttamaan vanhuksia. Eduskunnan tulee säätää laki, jonka mukaan työttömyyskorvaukseen tai toimeentulotukeen on oikeutettu ainoastaan sellainen, joka on työskennellyt Suomessa vähintään viisi vuotta ammattiin valmistumisen jälkeen. Nuoret työttömät ja maahanmuuttajat olisivat oikeutettuja ainoastaan työllistämistukeen, johon liittyisi 30 tunnin viikottainen työvelvollisuus vanhusten henkisen hyvinvoinnin edistämiseksi.

Jukko maalaili suorastaan ihanan ruusuisen kuvan ehdotuksensa seurauksista. Jopa hissittömän talon ylimmän kerroksen vähävarainen vanhus pääsisi rollaattoriajelulle parin lihaksikkaan nuoren avustamana. Nuoret ja maahanmuuttajat pelaisivat vanhusten kanssa seurapelejä, esittäisivät näytelmiä ja säestäisivät kuorolauluja. Ikäihmiset saisivat laulaa rakkaimpia laulujaan ja näkisivät kansakouluaikojensa suosikkinäytelmiä.

Maahanmuuttajat tuntisivat itsensä tarpeellisiksi ja kotoutuisivat nopeammin ja suomalaiset nuoret saataisiin irti tietokoneesta ja keskikaljasta. Voitaisiinpa työvelvollisuus laajentaa koskemaan jopa vajaakuntoisia, varhaiseläkeläisiä, työuupumuksen takia työkyvyttömiä ja suunnilleen ihan kaikkia. Seurapeleihin, näytelmäkerhoihin ja kuoronvetäjiksi tarvittaisiin paljon väkeä. Ja mikä parasta, työntekijät olisivat ilmaisia.

Jukon mukaan kaikki hyötyisivät hänen ehdotuksestaan. Häveliäästi hän jätti kertomatta, että hän itse ja hänenkaltaisensa kotipalveluyrittäjät hyötyisivät kaikkein eniten. He saisivat ilmaista työvoimaa rajattomasti ja voisivat laajentaa kotipalvelutoimintaansa palkattoman työvoiman ansiosta koskemaan ulkoiluttamista, kerhotoimintaa ja näytelmäpiirejä. Palkkaa ei tarvitsisi maksaa ollenkaan, mutta itse yrittäjät luonnollisesti laskuttaisivat asiakkaitaan hinnaston mukaisesti. Voittomarginaali kasvaisi mukavasti, kun lihaksikkaat nuoret leppoisasti ulkoiluttaisivat vanhuksia saaden itse palkakseen vain arvokasta kokemusta työelämän nykytrendistä eli armottomasta hyväksikäytöstä.

Näitä työttömien ilmaisen pakkotyön vaatijoita putkahtelee esille vähän väliä. Yleensä he ovat pelkästään hölmöjä, mutta tällä kertaa kauniin ja herkän kirjoituksen läpi paistoi poikkeuksellisen hävytön omaneduntavoittelu. Mikä kummallinen ajatusharha saa yleensä ihmiset luulemaan, että palkaton pakkotyö jotenkin edistää työllistämistä? Mikä saa kuvittelemaan, että vaativaan vanhustenhoitotyöhön voidaan tempaista jokainen nuori työtön ja maahanmuuttaja? Kuka kantaa vastuun, jos ja kun työskentely ei sujukaan letkeän leppoisasti laulaen ja leikkien?

Ihan selvää on, että ainakin kotipalveluyrittäjä Jukko haluaa vain ilmaista työvoimaa, jonka työpanoksella hän voisi rahastaa palvelun ostajia. Vastuukysymykset hän haluaa unohtaa ihan kokonaan. Jos kotipalveluyrittäjä oikeasti haluaa edistää vanhusten hoitoa ja hoivaa sekä työllisyyttä, niin mikään ei estä häntä palkkaamasta lisää työntekijöitä sopimusten mukaisin palkkaeduin. Vasta sitten hän voi ruveta lässyttämään kansakouluaikaisista näytelmistä ja askartelukerhoista, jotka korjaavat työllisyystilannetta.