Kansanedustajasta kansalaiseksi
Kun ihminen on kerran ollut kansanedustajana vajaat kaksi vaalikautta, ei hänestä enää koskaan tule tavallista rivikansalaista. Hänen ei tarvitse ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi, ei hakea työmarkkinatukea eikä ainakaan toimentulotukea. Hän vain odottelee, että hänelle tarjotaan arvolle sopivaa hyväpalkkaista työtä. Siitä pitävät kansanedustajien eläkejärjestelyt huolen.
Yhden vaalikauden eläkekertymä on noin 900 euroa kuukaudessa. Kaksi täyttä kautta tuottaa jo 1900 euroa ja kolme 2800 euroa. Neljän kauden jälkeen eläkekertymä on täysimääräinen, noin 3 600 euroa kuukaudessa. Tämä on tavallista eläkekertymää, jota aletaan maksaa eläkeiän täytyttyä. Kansanedustajille on kuitenkin säädetty erityisjärjestely, joka takaa ihan siedettävän elämän myös edustajanuran jälkeen.
Jo seitsemän vuotta edustajana oikeuttaa sopeuttamiseläkkeeseen, jonka määrä on sama kuin eläke olisi eläkeiän täytyttyä. Sitä maksetaan iästä riippumatta ja määräämätön aika. Sillä voi elää ihan mukavasti koko loppuiän tarvitsematta koskaan tehdä mitään. Tällainen sopeuttamisraha on jossain vaiheessa nähty tarpeelliseksi, ettei luopuvan tai putoavan edustajan koskaan tarvitsisi palata takaisin omaan entiseen työhönsä. Eihän sellainen sovikaan entisen kansanedustajan arvolle.
Sopeuttamiseläkkeestä päätettäessä lienee tapahtunut jokin työtapaturma, koska eläkkeen saa vasta lähes kahden vaalikauden mittaisella pätkätyöllä. Yhden kauden tähdenlennot eivät saa mitään. Tämä epäkohta korjattaneen jossain vaiheessa vähin äänin.
Ensi keväänä jättäytyy vaaleista pois monta tuttua nelikymppistä kasvoa, kuten vaikkapa Tanja Karpela, Janina Andersson ja Hanna-Leena Hemming. Kaikki he haaveilevat lehtitietojen mukaan tavallisesta työstä, mutta kukaan ei haaveile entiseen työhönsä paluusta. Tulevan työn täytyy olla jotain näyttävää ja vastata kaikkia toiveita. Tosin ainakin Hemmingin on kuulemma ihan pakko saada töitä. Hän nimittäin arvioi, että ei mitenkään tule toimeen noin 1700 euron sopeuttamiseläkkeellä. Hän ei ainakaan tiedä tavallisen kansan elämästä yhtään mitään.
“Huutava ,tietämätön” rohkenee kommentoida; tieto tulee suoraan selkäytimestä,koska välivarasto on olematon…Huuto taas johtuu kommentoijan oman kuulon hulestuttavasta heikkenemisestä…
Asiaan:
Pelkkän ykkös’kauden palvelleen edustajan kuuluisi saada työkyvyttömyyseläke; onhan hänellä siihen vaadittava näyttö olemassa. Jos hänet otettaisiin avosylin entiseen duuniinsa takaisin,olisi hän hoitanut Arkadianmäellä hommansa lupaustensa mukaisesti,eikä seisoisikaan entisen pomonsa ovella kolkuttelemassa. Onpa tietenkin edustajia,jotka joutuvat jättämään tehtävänsä yhteen kauteen itsestään riippumattomista syistä.
Tuon, “ei yhden kauden edustajalle makseta…”,luulisi toimivan porkkanana hoitaa hommansa hyvin.
Jos puolueet haalivat ehdokkaikseen kansansuosion saavuttaneita, ei-yhteiskuntapoliittisesti valveutuneita julkkuja,ptäisi niiden(puolueiden) hoidella, kauden kuluessa kyvyttömiksi havaittujen ja jo kansan unohtamien,”poppareiden” sopeuttaminen takaisin rivikansalaiseksi.