Lakitietoa kouluihin
Minä en tiedä, kuinka paljon tai vähän peruskoulussa opetetaan lakiasioiden alkeita. Sen minä kuitenkin tiedän, että useimmat nuoret ja hyvin monet aikuisetkin näyttävät saaneen oppinsa amerikkalaisista elokuvista ja poliisisarjoista. Tutun poliisin mukaan on ihan tavallista, että kiinniotettavat vaativat lukemaan heille heidän oikeutensa ja tietävät olevansa oikeutettuja yhteen puheluun. Kotietsintätilanteissa vaaditaan näyttämään kotietsintälupa. TV-sarjan Taivaan tulet ensimmäisessä jaksossa uusi poliisi kävi kaupunginjohtajan luona ilmoittautumassa palvelukseen.
Tästä voi päätellä, että oppia ei ole annettu kovinkaan paljon. Suurin osa ihmisistä ei tietenkään koskaan joudu kotietsintä-, kiinniotto- tai pidätystilanteeseen, mutta ihan kansalaistaitojen kannalta olisi syytä olla edes vähän perillä lainsäädännön alkeista. Sitä paitsi nuoria tällaiset asiat kiinnostavat, joten heille olisi helppo opettaa ihan perusasioita. Kun mielenkiinto saataisiin herätettyä vaikkapa väärien luulojen korjaamisella mainitsemissani asioissa, voitaisiin opetusta laajentaa myös useimmille jossain vaiheessa eteen tuleviin tilanteisiin. Ihan ensimmäisenä tulevat mieleeni työelämän peruslainsäädännön opetus, sopimusoikeuden alkeet, avo- ja avioliiton juridiset vaikutukset ja perintöasiat.
Ei tietenkään ole tarkoitus tehdä peruskoululaisista pikku juristeja, mutta jo tiedon alkeet helpottavat kummasti tulevassa elämässä. Jokainen joutuu joskus tekemisiin erilaisten lakiasioiden kanssa. Jos tiedon alkeet ovat hallussa, on paljon helpompi etsiä apua oikeasta suunnasta.
Kun kerran aloitin yleisistä vääristä luuloista, niin korjataan niitä nyt. Suomessa ei lueta kiinniotetulle tai pidätetylle oikeuksia amerikkalaiseen tai englantilaiseen tyyliin. Kenelläkään ei ole nimenomaista oikeutta yhteen puheluun, mutta pidätetyn omaiselle tai muulle läheiselle on pidätyksestä ilmoitettava. Poliisi antaa ilman muuta myös oikeuden kutsua lakimiehen mukaan kuulusteluun.
Kiinnioton tekee yksittäinen poliisi ja se saa kestää enintään 24 tuntia. Sen jälkeen kiinniotettu on vapautettava tai pidätettävä. Pidättämisestä päättää vähintään komisarion arvoinen poliisi. Pidätys saa kestää enintään kolme vuorokautta, jonka jälkeen pidätetty on vapautettava tai vietävä tuomioistuimeen vangitsemisoikeudenkäyntiin. Kotietsinnästä päättää ilman tuomioistuimen käsittelyä pidättämiseen oikeutettu viranomainen, jos on syytä epäillä rikosta, josta ankarin rangaistus on vähintään 6 kk vankeutta. Lisää voi jokainen lukea Pakkokeinolaista.
Niin, ja se Taivaan tulet. Muuten hyvä sarja karahti kiville heti alkuunsa, sillä Suomessa ei ole kunnallisia poliisilaitoksia. Kaupunginjohtaja ei ole poliisien esimies, kuten USA:ssa usein on. Käsikirjoittajan lipsahdus, jolla yksi sarjan keskeinen henkilö saatiin kätevästi mukaan, jäi varmaan useimmilta huomaamatta. Minua se kuitenkin vähän vaivasi.
Tämän jutun ideasta kiitän fb-kaveriani Mica Raimia, jonka kanssa olen aiheesta vaihtanut ajatuksia.
Yhteisen kaverimme Pirkon innoittamana raapustan jälkeni sitten tännekin… itse opiskelijana mulla saattaa olla tiedonjyvänen sun toinenkin opetuksen tilasta nykypäivänä ja muutama muukin sananen aiheesta.
Ensin peruskoulutuksesta. Yhteiskuntaoppi kestää nykyisessä peruskoulutuksessa vuoden – kun historian opetus lakkaa kasiluokalla, ennen ”koulupakon” päättymistä se vaihtuu yhdeksännellä näiden elämän faktojen käsittelyyn. Tarkempia tietoja voi katsella opetussuunnitelmista peruskoulujen kohdalla, mutta tässä muutama aihe, joita käsitellään kyseisen vuoden aikana, tunnin verran viikossa: Suomen perustuslaki (apuna se pieni sininen vihkonen ja Finlex), Suomen oikeusjärjestelmä, Suomen valtion hallinto (eduskunta, hallitus, presidentti, puolueet ja niiden tavoitteet), kansalainen äänestäjänä, kansalaisen perusoikeudet ja velvollisuudet, asunnon osto ja vuokra, työelämään astuminen ja siihen kuuluvat sopimukset ynnä muut velvollisuudet, perheen perustaminen, toimintaperiaatteet rikostilanteissa, vahingonkorvausvelvollisuudet yms yms yms. Tämä kaikki käydään läpi, osa asioista vain pintaa raapaisemalla, ikäluokan ymmärryksen huomioon ottaen.
Siirrytään lukioon, jossa itse tällä hetkellä istun abivuottani. Minkäänlaista lakitiedon kurssia ei kuulu lukion pakolliseen oppimäärään. Yhteiskuntaoppia on pakollisena vain se ns. karvalakkikurssi numero yksi (ellei toinenkin, en enää muista, itse olen käynyt useamman YH:n kurssin, sillä tavoitteeni oli kirjoittaa kyseinen aine). Varsinainen lakitiedon kurssi on numero kolme, syventävä kurssi. Se lähtee perusasioista ja lähtee sen jälkeen syventämään opiskelijan lakitietoja. Oma oppikirjani sisältää seuraavat pääotsikot: Kansalainen oikeusvaltiossa, Perhe ja perimys, Koti ja kuluttaminen, Työ ja työsuojelu sekä Rikos ja riita. Kaikki lakiasiaa, käytännön ongelmien kautta selitettynä. Kirjassa korostetaan sitä, että kaikki tilanteet voivat tulla kenelle tahansa vastaan.
Kirjoituksesi pysyi lähinnä näissä rikosasioissa, joten mennään vähän syvemmälle tuohon viimeiseen jaksoon ja sen sisältöön meidän opiskelussamme. Sieltä löytyy seuraavaa: Rikos (rikosoikeudellinen vastuu, rikostyypit, esimerkkejä rikoksista ja niiden rangaistusasteikoista), Rangaistukset (sakkorangaistus, vankeusrangaistukset, kuolemanrangaistus, vaihtoehtoiset rangaistukset, rikoksen muut seuraamukset, vahingonkorvaus, lähestymiskielto), Rikosprosessi (rikoksen selvittely, syyttäjän toimet, sovittelu, rikosoikeudenkäynti, kirjallinen menettely), Riita (riita-asian oikeudenkäynti ja pääkäsittely, muutoksenhaku, oikeusapu). Kaikkia näitä aiheita sivuttiin myös ysiluokalla, helpoin esimerkein. Kävimme silloin läpi esim. mitä tapahtuu pidätystilanteessa, miten sakkorangaistukset määräytyvät, kuinka pitkän vankeusrangaistuksen saa raiskauksesta, entä törkeästä taposta, etc etc. Hyvin käytännönläheisin esimerkein siis. Lukio-opetus pureutuu enemmän lakitekstien kirjaimelliseen sisältöön ja tarkemmin asioiden etenemiseen. Esimerkit voivat olla edelleen samankaltaisia, mutta ne ovat monimutkaisempia. Omassa koulussani annetaan joka viikko kaksi todellista, moniselitteistä ja monihaaraista oikeusjuttua opiskelijoiden pohdittavaksi.
Lukiossa on myös lakitiedon jatkokurssi, mikä on ihanteellinen esimerkiksi oikeustieteelliseen tähtääville. Sen sisällöstä en osaa tarkemmin henk.koht. sanoa, mutta oletan, että siinä aletaan mennä jo lähelle sen varsinaisen Suomen lakikirjan sanasta sanaan tutkimista. Tämä siis lukiosta. Ammattikoulussa tällainen opetus kulkee nimellä yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto, mitä on pakollisena vain yhden opintoviikon verran.
Faktaosio päättyy tähän, nyt puhutaan allekirjoittaneen omista kokemuksista.
Itse oon ollut siinä onnellisessa asemassa, että mulla oli peruskoulussa loistava, innostava ja erittäin ammattitaitoinen opettaja yhteiskuntaopissa. En tiedä mitä muut samassa luokassa istuneet saivat kyseisistä tunneista, mutta mulle on jäänyt erittäin hyvä kokonaiskuva Suomen valtion ja oikeusjärjestelmän toiminnasta kaikkine haaroineen. Sen pohjalta lukio-opiskelu on ollut helppoa. Vaikka yhteiskuntaoppi kestikin vain sen vuoden verran, siihen mahdutettiin paljon ja vähän enemmän. Tietysti paino oli paljonkin näiden perhe-, työ- ja asuntoasioiden suunnalla kuten myös politiikassa ja puolueissa, haluttiinhan meistä saada potentiaalisia äänestäjiä. Mutta voin vakuuttaa, että itse sain oman pikkukyläni keskikoulussa loistavan pohjan ja hyvät tiedot elämää ja siihen sisältyviä lakiasioita varten.
Yllättävän paljon vaikuttaa myös se, mitä kirjasarjaa koulussa käytetään. Juurihan tehtiin tutkimus ylemmän tahon toimesta koskien nykyisten ala-astelaisten matematiikan taidoista. Tietyn kirjasarjan käyttäjät olivat matemaattisesti taitavampia ja kykenevämpiä ratkomaan logiikkaa vaativia tehtäviä. Itselläni on tästä omakohtaisia kokemuksia. Vaihdoin lukiota muuton yhteydessä ensimmäisen vuoden jälkeen. Samalla vaihtuivat kaikki kirjasarjat paria lukuun ottamatta. Osa uusista kirjoista paljastui täysin hyödyttömiksi, lukukelvottomiksi ja sekaviksi. Siinä missä kustantaja A:n kirja oli loistava tärppeineen ja kappalejakoineen, nykyinen kustantaja B:n historian oppikirja ei tunnu osaavan päättää, miten toinen maailmansota eteni ja tämän jahkailun keskellä minulta lukijana katoaa mielenkiinto – ja muistista kaikki se mitä olin juuri minuutti sitten tavannut. Onko siis ihme että on eroja koulumenestyksessä ja siinä, miten todellisuudessa selkeät asiat uppoavat huonosti lahjakkaidenkin oppilaiden päähän? Verratessani lakitiedon kirjaa selkeine jaotteluineen kansainvälisiä suhteita sieltä sun täältä käsittelevään historian kirjaan olen repiä hiukset päästäni ja kiitän sitä, että se historia on tullut opiskeltua kantapään kautta jo aiemmin. Ei tarvitse suunnata koeviikkoon kaksisataasivuisen siansaksaa suoltavan kirjan turvin.
Onko nykyisessä peruskoulussa siis tarpeeksi lakitiedon perusopetusta? Sanotaanko näin, että ei ehkä tarpeeksi, mutta suht hyvät perustiedot sen pitäisi takoa jokaisen kalloon nykyisellään. Nämä kyseiset oikeuksien lukemiset ovat mukahauskojen vitsiniekkojen keksintöjä ja siteerauksia suoraan tämän päivän toimintaelokuvista, joissa ainoat viihdepaukut ovat silmitön ihmisten niittaaminen ja kävelevät perseet, joita naisiksi kutsutaan. Onhan luonnollisesti myös niitäkin suloisia pojankoltiaisia, jotka luukuttavat tunneilla mieluummin amispoppia kuin kuuntelevat asiaa (tämän olen saanut huomata, sillä omaa kouluani koettelivat opettajien lomautukset ja sieltä kärrättiin sitten oppilaita ambulansseilla sairaalaan, kun meno kanssaihmisten ja heidän nyrkkiensä kesken alkoi kuumentua). Sen aiheuttamaa tietämättömyyttä on paha laittaa opinahjojen niskaan. Itse olen sitä mieltä, että siinä missä psykologian opetus pitäisi siirtää jo peruskouluun, myös syvempi lakitiedon opetus olisi hyvä aloittaa jo aiemmin. Yhteiskuntaoppia voisi olla sen koko yläasteen ajan eli kolme vuotta, kunhan ei leikitä enää koulupäivän pituudella.
Yhteiskuntaopin tietojen jakeleminen kun alkaa vasta silloin, kun rikosoikeudellinen vastuu on jo alkanut yläasteikäisillä nassikoilla. Syiden ja seurauksien tiedostaminen voi olla vähän hakusessa ilman opetusta. Omalla luokallanikin eräs poika oli jo ehtinyt kännissä ajaessaan tapattaa kaverinsa ja tuhota vanhempiensa uuden lava-auton ilman että itse oli saanut naarmuakaan. Eikä jälkeäkään katumuksesta tai tekonsa vakavuuden tajuamisesta. Yhtä tehokas valistusaikataulu kuin seksin ja sukupuolitautien suhteen?
Paha minun on tietysti julistaa hyvää lukio-opetustakaan, kun ammattikoulu alkaa olla yhä suositumpi koulutussuunta toisen asteen suhteen. Mutta tarkoituksenani oli kuitenkin tuoda vähän tuoretta faktaa tähän keskusteluun, jos kerrankin nuoresta iästäni olisi hyötyä. 😉