Kunnallishallinnon kukkanen

Pohjoiskarjalaista Juuan kuntaa voisi käyttää alan oppilaitoksissa esimerkkinä siitä, miten lakeja ja kunnan omia sääntöjä rikkomalla aiheutetaan ongelmia. Rikkomusten paljastajat ovat sitten niitä yhteistyökyvyttömiä rähjääjiä, jotka hidastavat kunnan kehitystä. Seuraava tosikertomus saattaa aiheuttaa kunnallisalaa tuntevissa kauhunsekaista hilpeyttä.

Kunta aloitti kehitysvammaisten toimintakeskuksen käyttöön tarkoitettujen entisen leipomon tilojen kunnostamisen loppukesällä. Aloittamispäätöksen tekijä ei ole tiedossa, koska eräänä päivänä korjausmiehet vain ilmestyivät paikalle. Talousarviossa oli varattu tarkemmin kohdentamatonta määrärahaa toimintakeskuksen tiloihin 100 000 euroa, joten ilmeisesti sillä perusteella joku virkamies päätti aloittaa työt. Kirjallista päätöstä ei ole, eikä kunnan tekninen lautakunta tiennyt asiasta mitään.

Syyskuussa, töiden jo ollessa käynnissä, korjausasia tuotiin lautakunta ohittaen suoraan kunnanhallituksen päätettäväksi. Luultavasti ainoa syy siihen oli rahojen loppumisen pelko. Kunnanhallitus sai eteensä sekä korjausasian että ehdotuksen pyytää valtuustolta 76 000 euroa lisämäärärahaa. Tässä vaiheessa teknisen lautakunnan varapuheenjohtaja Pauli Kettunen (sd) ryhtyi selvittelemään asiaa. Hän tiesi, että koko asia kuuluu teknisen lautakunnan toimivaltaan, mutta siellä se ei ollut koskaan käynyt.

Kettunen vaati myös päättäjien tietoon työterveyshuollon lausunnon tilojen kunnosta ja soveltuvuudesta aiottuun käyttöön. Lausunto löytyi vasta erikseen pyydettäessä, eikä se ollut kaunista luettavaa. Sen mukaan tiloissa on erittäin pahoja kosteusvaurioita ja korjausmahdollisuuksia pidetään lähes olemattomina.

Valtuustokäsittelyssä asia päätettiin viimeinkin palauttaa teknisen lautakunnan valmisteltavaksi, siis kolmen kuukauden kuluttua lautakunnan päätettävien töiden aloittamisesta. Oikeaan marssijärjestykseen palaaminen ei tietenkään sujunut ihan oppikirjan mukaan, sillä varsinaisessa valtuustokäsittelyssä palauttamisesta ei enää keskusteltu. Siitä oli sovittu ennen valtuuston kokousta pidetyssä ”varjovaltuustossa” eli esikokouksessa, jossa kaikki valtuustoryhmät olivat koolla yhdessä. Näin varmistettiin se, etteivät uteliaat kuntalaiset saa tietää mitään käydyistä keskusteluista.  Tällaiset erittäin poikkeukselliset yhteiskokoukset kun eivät ole virallisia eivätkä julkisia.

Viimeinkin tekninen lautakunta siis pääsi käsittelemään sille hallintosäännön mukaan kuuluvaa asiaa. Viime perjantaina lautakunta päätti muun muassa, että tilojen kunto selvitetään vielä erikseen sisäilmamittauksilla.

Ihan selvyyden vuoksi kerron vielä, miten asia olisi pitänyt hoitaa. Koko remontin aloittaminen kuuluu teknisen lautakunnan toimivaltaan ja päätös olisi pitänyt tietenkin tehdä ennen töiden aloittamista. Ihan ensiksi olisi pitänyt tutkia tilojen soveltuvuus aiottuun tarkoitukseen. Kun lisämäärärahan tarve olisi tullut lautakunnalle jo alkuvaiheessa selväksi, se olisi tehnyt kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle esityksen lisämäärärahasta. Eikö kuulostakin paljon selvemmältä kuin tapahtumien tosiasiallinen kulku?

Nyt teknisen lautakunnan varapuheenjohtaja Kettunen on se hankala tyyppi, joka sotki selvät asiat. Minun mielestäni hän on yksi niistä harvoista, jotka selviävät puhtain paperein. Kaikki muut asiaan sekaantuneet jättäisin armotta luokalleen ja patistaisin opettelemaan kunnallishallinnon perusteita.