Tuttu leikkauslista
Valtiontaloudessa on yli 10 miljardin euron kestävyysvaje, joka on kurottava umpeen ensi vaalikauden aikana. Valtiovarainministeri Katainen lähetti juoksupoikansa eli VvM:n kansantalousosaston päällikön kertomaan tämän epämiellyttävän tiedon kansalle. Näin vaalien alla poliitikon ei kannatakaan tulla julkisuuteen tällaisen viestin kanssa.
Tilanne on siis se, että valtion verotulot ja maksut eivät riitä kaikkiin menoihin. Tuloja on saatava lisää ja menoja on leikattava. Virkamies ei tietenkään voi etukäteen kertoa, mitkä ovat käytännön toimenpiteet, koska se asia on poliitikkojen päätettävissä vasta vaalien jälkeen. Omasta päästään ylijohtaja ei kuitenkaan puhunut, vaan ohjeet olivat tulleet suoraan ministeriltä. Sen huomasi selvästi virkamiehen antamista suuntaviivoista.
Selvää tuntuu olevan se, että ansiotulojen verotusta ei voida enää kiristää. Pääomatulojen verotusta ei tietenkään voida nostaa, koska Katainen ja kokoomuksen kansanedustajat ovat moneen kertaan julistaneet, että se ei kannata. Suomessa kun rikkaillakaan ei ole rahaa niin paljon, että heitä kannattaisi verottaa. Tässä liikuttavassa yksimielisyydessä ihmetyttää vain se, että juuri muutaman viime vuoden aikana toteutetut veronkevennykset ovat suurin syyllinen koko kestävyysvajeeseen.
Koska rikkaita ei voi verottaa, verotetaan sitten köyhiä. Ministeriö suosittelee arvonlisäveron ja muiden välillisten verojen korottamista. Näin siirrytään taas himpun verran lähemmäksi tasaveroa, mikä lieneekin lopullinen tavoite. Kaikki maksavat saman verran veroa ostamistaan tuotteista, mutta köyhät maksavat suhteessa enemmän.
Veronkorotuksilla aiotaan täyttää vain neljännes rahoitusvajeesta. Loput 75 % säästetään kaikista valtion menoista, mutta ei tietenkään tasapuolisesti. Tässäkään asiassa virkamiehet eivät anna ohjeita, mutta antavatpa kuitenkin tutun tuntuisen listan säästökohteista.
Listalla komeilevat ensimmäisinä työttömyysturvan, opintotuen, eläkkeiden ja kuntien valtionosuuksien leikkaukset. Katainen sanoi toissapäivänä, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevien etuuksia ei pidä leikata. Jos työttömät, opiskelijat ja pieneläkeläiset eivät ole niitä kaikkein heikoimmilla olevia, niin ketkä sitten mahtavat olla? Varmaanikin ne rikkaat, joilla todistettavasti ei ole rahaa.
Kuntien valtionosuuksien leikkaaminen varmistaa sen, että kunnalliset palvelut ajetaan alas ja kunnallisverotus kiristyy. Valtio toimii kuten aina ennenkin kriisitilanteissa. Se siirtää omia tehtäviään kuntien hoidettaviksi, mutta ei anna yhtään lisää rahaa. Sitten haukutaan kuntia tuhlaavaisuudesta ja vaaditaan tiukempaa otetta talouteen.
Listalta löytyvät tietenkin myös työurien pidentäminen ja opintojen tehostaminen. Näissä ei ole mitään uutta, kuten ei ole koko rahoitusvajeen kursimisessa umpeen. Poliittinen ja ideologinen valinta on, että kaikkein varakkaimmat eivät osallistu mihinkään talkoisiin. He seuraavat päältä ja antavat hyviä neuvoja.
Oikeastaan pitäisi äänestää nykyinen hallituspohja jatkoon ja antaa heidän lusikoida keittämänsä soppa. Tekisi mieli nähdä, miten röyhkeästi kansaa uskalletaan ruoskia ja löytyykö sen säkistä pohja. Seuraava hallitus joutuu joka tapauksessa ikävien ratkaisujen eteen, joten syy niistä saisi langeta oikeiden syyllisten hartioille.