Tilaustyö

Joskus kauan sitten progressiivista tulo- ja omaisuusveroa pidettiin Suomessa oikeudenmukaisena, joustavana ja tuottavana. Maassamme toteutettiin progressiivinen verotus 1920-luvun alussa. Hallitus perusteli silloin esitystään sanomalla, että tällä uudistuksella Suomi siirtyy verotuksellisesti sivistysvaltioiden joukkoon. Eilen julkaistu Hetemäen verotyöryhmän raportti antaa ymmärtää, että sivistyksen aika on ohi ja on tullut aika palata tasaverotukseen.

Koko verotuksen funktio on päättäjiltämme pahasti hukassa. Jokin aika sitten puoluejohtajilta kysyttiin, mikä on verotuksen tarkoitus. Vain Timo Soini vastasi, että tärkeintä on sosiaalinen tulonjako eli tuloerojen tasaaminen kansalaisten välillä. Kaikki muut asettivat ensisijaiseksi tavoitteeksi varojen keräämisen valtion tarpeisiin. Yleisesti hyväksytty periaate on kuitenkin tähän asti ollut, että sekä fiskaalinen että tulonjaollinen tarkoitus ovat molemmat yhtä tärkeitä. Nykyisin taskulaskin näyttää korvanneen yleiset periaatteet ja jopa politiikan.

Hetemäen työryhmän raportin julkaiseminen oli ajoitettu loistavasti joulukiireiden keskelle ja eduskunnan joulutauon ajalle. Pyhien jälkeen siihen voidaan palata kuin vanhaan asiaan ikään, ja sitten alkaa raportin toimenpide-ehdotusten puolustelu. Kokoomus tulee kiistämään ehdottomasti pyrkimyksen tasaveroon, vaikka jokainen näkee heti, että juuri siihen pyritään.

Tasaveron tavoitteesta kertovat monet asiat. Raportti on vaikutuksiltaan kustannusneutraali, eli sen mukaan kerättäisiin vain täsmälleen saman verran veroja kuin nytkin. Vain verorakenne muuttuisi palkka- ja yritysverotuksesta kulutusveron suuntaan. Kun rikas ja köyhä maksavat kulutusveroa yhtä paljon, on kyseessä tasavero, väitettiinpä mitä muuta tahansa. Köyhä maksaa vielä suhteessa enemmän veroa, koska hän käyttää suurimman osan tuloistaan välttämättömään kulutukseen.

Palkkaveroa ehdotetaan alennettavaksi 2 miljardia euroa ja yritysten voitoista perittävää yhteisöveroa 800 miljoonaa. Tämä kompensoitaisiin nostamalla yleistä arvonlisäveroa sekä asumiseen ja autoiluun liittyviä kulutusveroja. Se tarkoittaisi niin ajoneuvoveron, kuluttajasähkön veron kuin polttoaineveronkin nostoa. Lisäksi korotettaisiin kaikkia ympäristöveroja sekä sokerina pohjalla makeisveroa. Jos joku väittää, että tällainen verotus kohdistuu kaikkien kukkaroon tasapuolisesti, niin hänen ymmärryksessään täytyy olla jotain pahasti vialla.

Koko Hetemäen työryhmän raportti haisee ikävästi kokoomuksen tilaustyöltä. Työryhmän asetti kokoomuslainen valtiovarainministeri, enkä minä ainakaan usko, etteikö samalla olisi annettu myös ohjeita ja suuntaviivoja. Ihan yhtä hyvin työryhmä olisi voitu nimittää Elinkeinoelämän Keskusliiton ja Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen edustajista, koska sieltä linjaukset joka tapauksessa ovat peräisin.

Verotyöryhmän raportti ei ole ruotoineen nielaistavaa tavaraa, eikä sitä tunnu kannattavan sellaisenaan muut kuin kokoomus. Ainakin eilisiltaisessa Ajankohtaisessa Kakkosessa haastatellut kansanedustajat arvostelivat sitä ankarasti. Paitsi kokoomuksen ilmeinen vero- ja talouspoliittinen asiantuntija Marja Tiura, joka silmät säihkyen kehui ehdotuksia. Ne eivät kuulemma mitenkään vaikeuta huonoimmin toimeentulevien asemaa.