Kavereiden kesken

Pohjoiskarjalaisen Juuan kunnan sosiaalijohtajan viransijaisuutta ei näköjään millään ilveellä voida julistaa yleisesti haettavaksi, vaan jo toisen kerran sama sijaisuus täytetään kunnanjohtajan päätöksellä. Viime keväänä vakituinen viranhaltija jäi pitkälle virkavapaalle. Hänen sijaisekseen valittiin ilman julkista hakua naapurikunnan sosiaalijohtajan viransijainen, joka oli oman sosiaalijohtajan hyvä ystävä. Nyt tämä viransijainen on valittu vakituiseen virkaan muuanne, ja paikka jää taas tyhjäksi yli vuoden ajaksi. Todennäköisesti vakituinen viranhaltija ei enää koskaan tule takaisin.

Onneksi omasta pienestä piiristä löytyi nopeasti ratkaisu tähän ongelmaan. Ensi viikolla kunnanjohtaja tulee nimittämään viransijaiseksi Pohjois-Karjalan maistraatin Juuan yksikön henkikirjoittajan Pekka Vainikan. Vainikka on paitsi henkirjoittaja, niin myös ensimmäisen kauden kunnanvaltuutettu, kunnanhallituksen jäsen ja kunnanhallituksen edustaja sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Hän on lehtitietojen mukaan aiemmin ilmoittanut kaipaavansa uusia haasteita ja on ollut kiinnostunut sosiaalijohtajan tehtävistä.

Pohjois-Karjalan maistraatti on lakkauttamassa Juuan yksikön lähiaikoina, mikä saattaa hyvin selittää Vainikan kiinnostuksen uusiin haasteisiin. Kun yksikkö lakkautetaan, hän joutuisi siirtymään töihin maistraatin pääpaikkaan Joensuuhun lähes sadan kilometrin päähän.

Viralliset syyt paikan täyttöön kyökin kautta ovat juuri sijaisuus sekä sosiaali- ja terveystoimen rakenteellisten uudistusten kriittinen vaihe, joka ei siedä julkisen täyttöprosessin viemää aikaa. Epävirallinen ja todellinen syy on se, että Juuan kuntaan ei pääse töihin ellei satu olemaan joko ihan täysin ulkopuolinen muualta virkaan muuttava tai sitten jo valmiiksi sisärenkaaseen kuuluva. Täytyy olla joko oikeata sukua tai kuten tässä tapauksessa, valmiiksi organisaation sisällä järjestämässä itse itselleen työpaikkaa. Puoluekanta ei tällä kertaa vaikuta, koska Vainikka valittiin valtuustoon sitoutumattomana sosialidemokraattina. Yleensä virkamiehen täytyy olla keskustaan päin kallellaan.

Koska Vainikka on juristi, on myös nyt tehtävän päätöksen juridinen puoli kunnossa. Varatuomarina hän on tehtävään pätevä, koska sosiaalijohtajalle ei ole asetuksessa määrätty tarkkoja pätevyysvaatimuksia toisin kuin sosiaalityöntekijälle. Vainikka on toiminut henkikirjoittajana kymmenen vuotta, joten hän tuntee kunnan ja edunvalvonnan asiakkaat hyvin. Edunvalvonnan ja sosiaalitoimen asiakkaina ovat usein yhdet ja samat henkilöt. Lisäksi Vainikka on aiemmin toiminut eräässä eteläsuomalaisessa kaupungissa sosiaalitoimen talouspäällikkönä, joten ala on hänelle tuttu. Kunnan hallintosäännön mukaan kunnanjohtajalla on oikeus nimittää toimialajohtajan sijainen, joten myös nimittämisen muodollinen puoli tulee olemaan kunnossa.

Rehellisyyden nimissä on myös sanottava, että tehtävään valitaan myös sopiva henkilö. Kunnan palveluksessa ei ole nyt eikä ole koskaan ollutkaan yhtään juristia. Omalla toimialallaan hän ehkä viimeinkin tekee myös sosiaalitoimelle tiettäväksi, että lakia on noudatettava sielläkin. Toivottavasti nyt jäävät historiaan vaikkapa toimeentulotuen alentamispäätökset ilman lain vaatimaa toimenpidesuunnitelmaa.

Kun asiat ovat näin mukavasti, niin mitä minä oikein valitan? No sitä, että jotenkin tässä palapelissä kaikki osaset loksahtivat vähän liian kätevästi kohdalleen. Väkisin tulee mieleen, että kavereiden kesken on asioista sovittu oikein hyvässä hengessä. Näin varmistetaan myös se, ettei taloon tule ketään ulkopuolista ihmettelemään tapahtuipa hallinnon sisällä mitä tahansa.

Kun luottamushenkilöt rupeavat viranhaltijoiksi ja viranahaltijoista yhä suurempi osa toimii myös luottamushenkilöinä, ei soraääniä kuulu mistään suunnasta.