Oikeusvaltion hautajaiset

Vihreä oikeusministeri Tuija Brax on jo kauan kaivanut hautaa suomalaiselle oikeusvaltiolle. Virallinen hautajaispäivä on 1.1.2011, jolloin poistuu yksi oikeusvaltion kulmakivistä eli rajoittamaton oikeus saada asiansa ylemmän tuomioistuimen ratkaistavaksi. Asia on periaatteellisesti ratkaisevan tärkeä, mutta kansanedustajamme ovat hyväksyneet lakimuutoksen ilmeisesti huomaamattaan. Heillä kun on tapana huomata vain se, minkä media heille nimenomaisesti sormella näyttää.

Tähän asti käräjäoikeuden tuomioista on ollut rajoittamaton valitusoikeus hovioikeuteen. Ensi vuoden alusta lähtien muutoksenhakuoikeus on rajoittamaton vain silloin, kun alioikeus on tuominnut vähintään 4 kuukautta vankeutta. Kaikki tätä pienemmät tuomiot vaativat valitusluvan ja sen saamisen edellytyksenä on, että tuomion juridista oikeellisuutta on syytä epäillä.  On siis aivan turha yrittää valittaa hovioikeuteen pelkästään rangaistuksen alenemisen toivossa jos rikos, sen syyksiluettavuus ja oikeusprosessi ovat selvät.

Virallinen perustelu on, että näin saadaan kaikki turhat valitukset karsittua ruuhkauttamasta hovioikeuksia. Olen ennenkin sanonut, että ei ole olemassa turhia valituksia. On vain oikeuden ratkaisuja, jotka asianosainen kokee vääriksi, epäoikeudenmukaisiksi tai liian ankariksi. Jatkossa kaikki tällaiset tuntemukset on vain nieltävä.

Oikeusministeriön arvion mukaan valituslupa karsii vain 10 % valituksista ja 90 % saa valittaa kuten ennenkin. Jokainen tuomioistuinten ratkaisemia juttuja edes vähän tunteva tajuaa heti, että nämä numerot ovat väärinpäin. Ylivoimaisesti suurin osa alioikeuksien määräämistä rangaistuksista on sakkoja tai alle neljän kuukauden vankeusrangaistuksia. Tarvitaan jo melko vakava rikos, että siitä tuomitaan tätä pitempään rangaistukseen.

Kaikki te oikeuden ja kurin puolustajat, jotka valitatte tuomioistuinten hyysäävän suurrikollisia: Nyt teidän on syytä surra. Isoimmat roistot nimittäin tulevat jatkossakin saamaan asiansa hovioikeuden käsittelyyn automaattisesti. Pikkuvorot ja kunnolliset liikenteen vaarantajat saavat tyytyä siihen mitä annetaan. Elämän kirjo on moninainen ja kuka tahansa voi huomata olevansa syytettynä vaikkapa vain huolimattomuudesta aiheutuneesta vahingosta.

Syy tähän muutokseen on hovioikeuksien resurssipulasta johtuva ruuhkautuminen. Lisäresurssien myöntämisen sijaan valtiovalta ratkaisee ongelman kaventamalla oikeusturvaa. Kun nyt viedään jokaisen rajoittamaton oikeus saada asiansa ylemmän tuomioistuimen käsiteltäväksi, sopii kysyä mikä oikeusvaltion periaate romutetaan seuraavaksi.

Ehkä oikeustieteellisen jotenkin ihmeellisesti ilman oikeusjärjestelmän perusteiden ymmärtämistä läpäissyt oikeusministerimme kiinittää huomiota tuomioistuinten riippumattomuuteen. Sitten meno onkin kuin Venäjällä, jossa istuva pääministeri antaa julkisesti neuvoja oikeudelle kesken olevassa yksittäistapauksessa.

(Tämä koko juttu tuntuu niin uskomattomalta, että moni halunnee tarkistaa sen paikkansapitävyyden. Eduskunta päätti 24.6.2010 Oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta ja muutos tulee voimaan 1.1.2011. Lakitekstin voitte lukea Oikeudenkäymiskaaren 25 a -luvun 6 §:stä, Suomen säädöskokoelma 650/2010)