Näennäistuomioistuimet

Toimeentuloturvaan liittyvät muutoksenhakutuomioistuimet ovat merkillisiä erityistuomioistuimia, joiden jäsenet eivät ole tuomareita, mutta jotka toimivat tuomarinoikeuksin. Jäsenet ovat eri etujärjestöjen edustajia, lääkärijäseniä, oman hallinnonalan virkamiehiä ja höysteeksi on mukaan otettu pari täydellistä maallikkoa. Tällaisilla kokoonpanoilla ratkaistaan valitukset mm. työ- ja kansaneläkettä, asumistukea, vammaistukea, työttömyyspäivärahaa, työtapaturmakorvausta sekä opintorahaa koskevissa asioissa.

Kyse on siis mitä suurimmassa määrin ihmisten perusturvaa koskevista asioista. Asianajajaliitto on ihan aiheellisesti kiinnittänyt huomiota näiden tuomioistuinten kokoonpanoon ja jäsenten valintaan. Niissä istuu melkein asianosaisia, kun vaikkapa TE-ministeriön tai Kelan virkamiehet ovat ratkaisemassa TE-toimiston ja Kelan tekemistä päätöksistä tehtyjä valituksia. Liitto vaatii näiden asioiden siirtämistä hallinto-oikeuksiin, jossa päättäjinä ovat oikeat lainoppineet tuomarit ja heidät on virkatuomareiksi myös nimitetty.

En voisi olla enempää samaa mieltä Asianajaliiton kanssa. Tuomareiden kyseenalaisuuden lisäksi näitä erityistuomioistuimia vaivaa poikkeuksetta ylimielisyys, joka näkyy päätösten perusteluiden kelvottomuutena. Vaikuttaa ihan siltä, että valittajalle halutaan näyttää, ketä vastaan hän on tohtinut nousta. Hänet nujerretaan ylimalkaisella päätöksellä, jota ei perustella mitenkään.

Otan ihan konkreettisena esimerkkinä eräälle henkilölle laatimani valituksen etenemisen koko prosessin läpi. Kyse oli työmarkkinatuen menettämisestä koulutuksesta kieltäytymisen perusteella. Henkilö keskeytti kaksi viikkoa kestävän työnhakuvalmennuskurssin, jota hän piti paluuna peruskouluun liikuntahetkineen ja yhteislauluineen.

TE-toimiston virkailija ilmoitti hänelle tylysti, että nyt sitten meni työmarkkinatuki. Toimisto laati Kelalle lausunnon, jonka sanamuoto oli suora ja lyhyt siteeraus laista: “Työmarkkinatuki tulee evätä, koska henkilö, joka on saanut työmarkkinatukea 500 työttömyyspäivältä tai 180 työttömyyspäivältä työttömyyspäivärahan enimmäismaksuajan jälkeen on ilman pätevää syytä kieltäytynyt tai eronnut työstä tai työvoimapoliittisesta koulutuksesta.”

Kela teki välittömästi päätöksen, joka oli sanasta sanaan samanlainen. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta käsitteli asiaa yli vuoden, ja kuinka ollakaan, sieltäkin päätös tuli sanasta sanaan samanlaisena. Mistään ei käynyt ilmi, että asiaa olisi edes tutkittu. Perustelut nimittäin puuttuvat kokonaan, eikä itse henkilön menettelyä kuvata mitenkään, saati että sitä olisi yhdistetty lakiin. Pelkkä lakipykälä on ainoa perustelu. Tämä on sama asia kuin jos käräjäoikeus katsoisi päätöksessään ihmisen syyllistyneen vaikkapa tappoon ja perustelisi tuomiotaan tappoa koskevalla rikoslain kohdalla, mutta ei kertoisi missä, milloin, miten je kenet henkilö tappoi.

Lienee turha edes mainita, että vakuutusoikeuden kahden vuoden käsittelyn jälkeen päätös oli taas sanasta sanaan sama ilman mitään perusteluja. Lopulliseksi jääneen päätöksen siis itse asiassa teki se TE-toimiston pikkuvirkailija ilman mitään juridista koulutusta. Kuvaavaa on, että missään käsittelyvaiheessa alkuperäinen teksti ei lyhentynyt edes sen vertaa, että siinä olisi puhuttu vain koulutuksesta kieltäytymisestä. Kukaan ei viitsinyt perehtyä asiaan niin paljon, että olisi nypännyt tekstistä pois turhan viittauksen työstä kieltäytymiseen.

Muutoksenhaku näihin näennäistuomioistuimiin on täyttä farssia, jonka tarkoituksena on vain luoda illusio puolueettomasta ja oikeudenmukaisesta muutoksenhakujärjestelmästä. Lopullinen valta on delegoitu käsittämättömän alas.