Oikeustajua tuutin täydeltä

Olen ennenkin sanonut, että jos laki noudattaisi ns. kansan oikeustajua, niin meillä käytettäisiin jatkuvasti erilaisia ruumiin- ja häpeärangaistuksia. Ns. kansan oikeustajulla tarkoitan tässä lähinnä sitä vähemmistöä, joka huutaa nettikeskusteluissa kovempien rangaistusten puolesta tuntematta nykyistäkään lakia. Se nyt vaan kumminkin joka tapauksessa on ihan pään silittelyä.

Tämän porukan puheita voi lukea lähinnä itseään huvittaakseen, mutta paljon tehokkaampaa asennemuokkausta tekevät tiedotusävälineet uutisoidessaan rikoksista, keskeneräisistä ja päättyneistä oikeudenkäynneistä ja antaessaan rikoksesta jo tuomituille puheenvuoron. Toimittajat eivät ole objektiivisia, vaan valitsevat juttuunsa aina näkökulman, joka on koko tarinan kantava idea. Sitä vastaan sotivat tosiasiat sivuutetaan.

Eilen kiinnitin huomiota neljään täysin erilaiseen lakia ja oikeudenkäyttöä koskevaan uutiseen, joille oli yhteistä mielenmuokkaus. Ensimmäisenä oli tanssinopettajapariskunnan sijoitusriita. Pariskunta menetti miljoonan virhesijoituksessa ja vaati rahojaan pankilta takaisin. Pariskunta on sympaattinen ja ymmärrän hyvin, että häviö Korkeimmassa oikeudessa heitä harmittaa.

Uutisointi oli tämän näkökulman mukainen, kaikki sympatiat olivat pariskunnan puolella. Uutisoinnissa ei kiinnitetty olenkaan huomiota siihen tosiasiaan, että sijoittaminen on riskipeliä ja siinä voi myös menettää. Sijoittaja enempää kuin pokerinpelaajakaan ei voi pistää kertyneitä voittoja taskuunsa ja olettaa, että tappion hetkellä kyse olikin leikkipelistä.

MOT lähetti puolen tunnin ohjelman Kiljavan opiston entisen opettajan palkkasaatavia koskevasta keskeneräisestä oikeudenkäynnistä. Näkökulman mukaan opettaja on oikeassa ja Kiljavan opisto on suorastaan rikollisjärjestö, joka paitsi huijaa palkkarahoja, myös petkuttaa valtionavuissa. Saattaahan asia olla niinkin, mutta itse pidättäydyn arvioimasta keskeneräistä oikeudenkäyntiä. Juttua hoitavan asianajajan esiintymisen omassa asiassaan kyllä ymmärrän täysin.

Nettilehdissä levisi jo eilen suorastaan järkyttävä oikeustapaus: Kuopion hallinto-oikeus oli noudattanut voimassaolevaa lakia. Kunnan sosiaalitoimi oli vaatinut äidiltä puhalluskoetta ennen sijoitettujen lastensa valvottua tapaamista. Tällaiseen menettelyn ei laki anna minkäänlaisia valtuuksia, joten oikeuden päätös oli ainoa mahdollinen. Jos lakia pitää tältä osin muuttaa, on se sitten eduskunnan tehtävä, ei tuomioistuimen.

Sokerina pohjalla A-studiossa sai puheenvuoron viaton nainen, joka jonkin kateellisten ja ilkeiden ihmisten salaliiton uhrina joutui vankilaan sarjamurhaajana. Mielentilatutkimuksen mukaan erittäin hyvä manipuloija sai varmasti vedet monet silmiin ja vakaumus vahvistui: laki on niin kuin se luetaan.

Monet luulevat, että tuomioistuimet lukevat lakia miten haluavat. Näille ihmisille on ihan turha selittää, että näin ei ole, vaan tuomioistuimet ovat ehdottomasti sidottuja lakiin. Samasta teosta seuraa sama rangaistus, mutta tätä ei ymmärretä silloin, kun vertaillaan eri rikostyypeistä saatuja rangaistuksia. Niinpä vallalla on käsitys, että Sasi sai lievän ragaistuksen kuolemantuottamuksesta asemansa takia, vaikka hänet olisi pitänyt tuomita vähintään taposta.

Tämä ajattelu kertoo lakitietämyksen vähäisestä määrästä. Eikä sitä tietoa ole tarpeen lisätäkään, koska kyllä toimittajat kertovat oikean asennoitumistavan kussakin yksittäistapauksessa.