Turpa kiinni ja töihin
Kokoomus haluaa lisätä työpaikkakohtaisia työehtosopimuksia tarvittavien joustojen saavuttamiseksi. Turvatakuuksi työntekijälle annettaisiin kuitenkin mahdollisuus valita alan yleissitovan työehtosopimuksen ehdot. Samaan aikaan esimerkiksi palvelualan työnantajat keskittävät omaa joukkovoimaansa perustamalla lentoalan, VR:n ja postin yhteisen työnantajaliiton.
Puhe työpaikkakohtaisista työehtosopimuksista pörhistää aina niskakarvani pystyyn. Sen kannattajien mukaan yksittäinen työnhakija ja oman liittonsa taustatukeen nojautuva työnantaja ovat täysin tasavertaisia neuvottelukumppaneita. Tämän saa uskoa kuka haluaa, mutta minulle on turha tulla tuputtamaan tätä uusiokieltä, jonka mukaan sanelu on molemminpuolista sopimista.
Työntekijän mahdollisuus vaatia yleissitovan sopimuksen noudattamista on kuolleena syntynyt ajatus. Työnantajalla on kaikki mahdollisuudet olla palkkaamatta sellaista röyhkimystä, joka ei suostu paikalliseen sopimukseen.
Näin synkältä siis näyttää tilanne niiden kohdalla, joilla on mahdollisuus päästä töihin. Pitkäaikaistyöttömien asema on paljon ikävämpi, sillä heidät laitetaan kuntouttavan työtoiminnan nimikkeellä pakkotöihin. Palkaksi tavallisesta työstä saa työmarkkinatuen lisäksi yhdeksän euroa päivässä. Kieltäytyjä joutuu käytännössä ikuiseen karenssiin, koska hänen on sen jälkeen oltava ilmaistöissä tai koulutuksessa viisi kuukautta saadakseen työmarkkinatukensa takaisin.
Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuu 142 000 vaikeasti työllistettävästä vuosittain noin 10 000 ihmistä. Uusimman tutkimuksen mukaan tämä ns. kuntoutus ei edistä pääsyä töihin, sillä vain kolme prosenttia osallistujista oli töissä vuoden kuluttua kuntoutukseen osallistumisesta. Koko järjestelmän tarkoitus on siis teettää ilmaista työtä.
Tätä ilmaistyötä halutaan lisätä. Pari päivää sitten silmiini sattui uutinen, jossa kokoomuksen vaalityöhön värvätty Iiro Viinanen julisti puolueen teesejä. Tämä reliikki on siitä hyvä vaaliveturi, että hän ymmärtämättömyyttään sanoo suoraan sen, mitä muut eivät tohdi.
Viinanen sanoi, että meillä on aivan liikaa sosiaalihuollon elätettäviä ihmisiä, jotka eivät viitsi edes kokeilla työntekoa. Heidät pitäisi armotta määrätä pakkotöihin työmarkkinatuen vastineeksi. Viinasen mukaan näin saatu väki sopisi erinomaisesti vanhustenhuoltoon ja lumitöihin, eikä maksaisi yhteiskunnalle paljoa.
Kokoomuksen tulevaisuuden Suomi on siis sellainen, jossa työnantaja sanelee työnteon ehdot. Vastaan väittäjä voi ilmoittautua työttömäksi, jolloin hänet määrätään kuntouttavaan työtoimintaan eli tekemään palkatonta työtä. En tiedä teistä, mutta minusta tämä ei näytä hyvältä tulevaisuudelta.
Monille johtajille riittää “yhteisesti sopimiseen” se, että asianosaiset ovat yhtaikaa läsnä, kun johtaja sanelee. Vahva yhteisö voi nauraa tällaiselle. Mutta yhä harvemmat tajuavat tämän, eikä solidaarisuus ole mikään trendikäs ominaisuus. Sydäntä kylmää.