Julkisen sektorin alasajo

Ei uskoisi että kannattaa, mutta kyllä se kannattaa, sanoi isäntä, kun siemenviljojaan joi. Tämä Erkki Tantun piirroskokoelmista tuttu lausahdus tuli viikolla mieleni lueskellessani uutista yksityistetyn ja ulkoistetun terveydenhuollon kiihtyvästä vauhdista.

Terveystalo Oy, MedOne, Mehiläinen ja Oulun diakonissalaitos ovat kaikki ulkomaalaisten pääomasijoittajien omistuksessa. Peräti viidesosa kaikesta terveydenhuollosta on ulkoistettu näille ja lisäksi alalla toimii muutamia pienempiä yritysketjuja. Kunnat ulkoistavat terveyskeskuksensa ja yritykset työterveyshuoltonsa, koska kilpailutuksessa suuret menestyvät paremmin. Mikään laki ei tosin velvoita kuntia kilpailuttamaan, yksityistämään ja ulkoistamaan toimintaansa, vaan kyseessä on puhtaasti poliittinen ja ideologinen valinta.

Nyt joku älähtää heti, että valinta on talouden sanelema pakko. Siltä asia on tosiaankin saatu näyttämään ihan yksinkertaisella konsulttien silmänkääntötempulla. Vertailulaskelmissa kunnan oma toiminta saadaan näyttämään kalliimmalta, koska lainsäädännön takia kunnan toiminnan kustannuksissa viivan alla näkyvät myös kaikki kiinteistö- ja hallintokulut. Yksityinen lääkärifirma tulee kunnan rakentamaan ja ylläpitämään kiinteistöön tekemään pelkän työn kunnan hankkimilla laitteilla, joten hinta näyttää edulliselta. Se vain näyttää edulliselta, koska kunnan on edelleenkin vastattava kiinteistö- ja hallintokuluista, jotka eivät pienene yhtään toiminnan ulkoistamisella. Kulut vieläpä kasvavat, koska kunnan on vastattava terveydenhuollosta, siis valvottava palkkaamansa yrityksen toimintaa.

Lääkäripula on ihan todellinen syy ulkoistamiseen. Kyse ei ole lääkäreiden määrästä, koska heitä on maassamme asukaslukuun suhteutettuna enemmän kuin koskaan ennen. He vain eivät hakeudu terveyskeskuksiin töihin, koska yksityiset yritykset maksavat paljon parempaa palkkaa. Ulkomaalaisilla pääomasijoittajilla on siihen varaa ja se on satsaus tulevaisuuteen. Kun markkinat on vallattu, alkaa hintojen nousu ja varsinaisten voittojen kahmiminen.

Yksityiset firmat tuottavat kuitenkin jo nyt melkoista voittoa. Juuri tätä sietääkin terveellä järjellä varustetun ihmetellä. Miten on mahdollista, että suuri kansainvälinen yritys tekee työn halvemmalla, maksaa parempia palkkoja ja onnistuu jopa tuottamaan voittoa? Vastaus: ei se olekaan mahdollista. Kansainväliset sijoittajat turvautuvat ikivanhaan markkinoiden valtaustemppuun. Ne toimivat vaikka omaksi tappiokseen, syöden omaa pääomaansa, saadakseen monopoliaseman. Sen jälkeen hinnat kipuavat taivaisiin.

Meille on onnistuttu luomaan sellainen mielikuva, että julkisen sektorin terveyspalvelut ovat kelvottomia ja kalliita. Omasta kotikunnastani tiedän, että yksityistetty terveydenhuolto se vasta kelvotonta onkin. Terveyskeskus yksityistettiin viime huhtikuussa. Sen jälkeen kunta on antanut yritykselle kaksi huomautusta ja kahdet uhkasakot sopimusrikkomuksesta. Yritys kiistää kunnan oikeuden edes huomauttaa puutteista ostopalveluissa.

Kommentit (0)

Laki ilmaistyövelvollisuudesta

Laki kuntouttavasta työtoiminnasta on nimetty väärin, koska sisällöltään se on selvästi laki ilmaistyövelvollisuudesta. Sen tarkoitus on saada ilmaistyövoimaa julkisyhteisöille tai rekisteröidyille yhdistyksille sekä tuottaa kunnalle valtion rahaa.

Kuntouttamisesta puhuminen on harhaanjohtavaa jo siksi, että kuntouttamisen tarvetta ei tarvitse erikseen tutkia. Siihen riittää se, että henkilö on saanut peruspäivärahaa 500 päivän ajan, työmarkkinatukea 180 päivän ajan tai saanut elantonsa toimeentulotuesta viimeisen 12 kuukauden ajan. Tämä riittää määrittelemään ihmisen kuntouttamisen tarpeessa olevaksi ihan työkunnosta ja -haluista riippumatta.

Kun kuntoutustarve täyttyy, laaditaan yhdessä kunnan, TE-toimiston ja työttömän kanssa aktivointisuunnitelma. Ensin kartoitetaan henkilön työura ja aiempien työllistämistoimenpiteiden vaikutukset. Vasta tässä vaiheessa selvitetään työllistämistä edistävien sosiaali-, terveys- , kuntoutus- ja koulutuspalvelujen tarve. Nurinkurista on, että jos tarvetta näihin palveluihin ei ole, on henkilö sopiva ohjattavaksi kuntouttavaan työtoimintaan. Tämä todistaa sen, että pelkkä työttömyys katsotaan vajaakuntoisuudeksi ja kuntoukseen kelpaa vain se, jolla ei ole kuntoutuksen tarvetta.

Sitten selvitetään mahdollisuus tarjota oikeaa palkallista työtä. Sitä ei tietenkään ole kunnalla eikä kenelläkään muullakaan kuntoutusta järjestävällä tarjota, koska kuntouttavalla työllä ei saa korvata mitään virka- tai työsuhteessa tehtävää työtä. Tätä lainkohtaa kierretään avoimesti, sillä ei kuntoutettaville ole olemassa mitään erityistehtäviä. Työt ovat täsmälleen niitä samoja, joita kunta muuten joutuisi hoitamaan palkatulla työvoimalla. Nimeämällä vaikkapa työttömän toimistoalan ammattilaisen kuntoutettavaksi saa kunta ilmaisen työntekijän jopa 24 kuukauden ajaksi.

Itse asiassa kunta hyötyy toiminnasta melkoisesti enemmänkin. Kuntouttavan työn järjestäminen on kunnan vastuulla ja ellei sitä järjestetä, joutuu kunta maksamaan Kelalle puolet työmarkkinatuen kuluista. Kuntoutettavaksi ottaminen poistaa tämän maksuvelvollisuuden ja lisäksi valtio maksaa kunnalle jokaisesta kuntoutettavan työpäivästä 10,09 euroa. Itse ilmaistyön tekijä saa Kelalta työmarkkinatuen ja 9 euroa ruokarahaa.

Kuntouttavasta työtoiminnasta ei neuvotella. Siitä voi kieltäytyä, mutta silloin toimeentulotuki alenee 20 %. Toistuva kieltäytyminen alentaa tukea 40 %. Tähän ei työttömällä ole varaa, joten hänellä ei ole vaihtoehtoja. Niinpä hän tekee samaa työtä rinta rinnan työehtosopimuksen mukaista palkkaa saavan vakituisen henkilön kanssa.

Olen kuullut kuntoutusta kehuttavan vuolain ylisanoin. Se kuulemma aktivoi, antaa mahdollisuuksia näyttää kykynsä, auttaa lapioimaan urapolun auki ja ties mitä. Tähän sanon vain, että puhukaahan te, niin minä pitelen hevosta.

Kommentit (3)
  1. Jarmo Vilponen
    5.2.2011, 11:04

    Tosi hyvää asiaa ja täyttä totta, joskin tietenkin jokaisessa “kyykyttämisessä” on sitten omat erityispiirteensä ja ihmiset reakoivat vähän eritavalla asioissa, joskin tyyppeittäin ei juurikaan paljon mahdollisuuksia jää ??
    Mä koitin “henkeen ja melkein vereen” käyttää lakia ja sen suomia keinoja, mutta sain Kiteellä niin kovat vastatoimet (kostot), että jopa poliisit kävivät provosoimassa ja ABC-kahvilassa asiat meni väkivaltaan asti! Lisäksi mm. tilanne vaikutti toisiin kokonaisuuksiin, eli kostettiin lähimmäisille, jotka ovat heikompia ja lopuksi työkkäristä otettiin 2,5 vuodeksi paperit pois asiakaskoneilta ja Tohmajärvelle väliaikaisesti muutettuani siellä jatkettiin ½ vuotta lisää ja sitten ostin onneksi oman tulostimen ja läppärin!
    Mutta omituisena pidän sitä, että TEM ei puuttunut tilanteeseen ja myöskään työsuojelu ei tehnyt mitään, vaikka heille kai asia kuuluu “vähäisemmässä syrjivässä kohtelussa”, mutta tämä kokonaisuus liittyi siis jo seutukunnan tasolle Keski-Karjalaan ja kaikki vaikenevat asioista, kuin kukaan ei uskaltaisi tai tahtoisi tehdä mitään ja puuttua asiaan !! (ihan Lahtelan Esaa myöden)
    MELKO KIINTEÄSTI KOKONAISUUS TYÖKKÄRIN LISÄKSI TIETENKIN OLI HELLI-LIIKELAITOKSEEN LIITTYVÄÄ !!
    (rikosilmoituksiin ei vastattu ja monet kymmenet kokonaisuudet jäi saamatta oikaisuna ym.)

    Kiitos Saku kun uskallat kirjoittaa asiaa!

  2. Veturiameeba
    16.7.2012, 11:33

    Kun työtön kiristetään ilmaistyöhön,olen löytänyt siihen erittäin hyvän vastatoimen: He ovat maksavinaan ja minä olen tekevinäni. En ole työsuhteessa tehdessäni kuntouttavaa työtoimintaa, olkoon se vaikka matonkutomista. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta on susi jo syntyessään. Yleensä,kun radiossa tms.käsitellään kuntouttavaa työtoimintaa tai mitä tahansa työttömiä koskevaa, itse asiantuntijoita eli työttömiä harvoin haastatellaan. Eliitti on aina “tiennyt” mikä on rahvaalle parasta. (Hillitöntä ilkeää naurua tähän lomaan.) Aktivointisuunnitelma tarkoittaa sarkastisesti sitä, että työttömälle työnnetään viranomiasten toimesta dynamiittipötkö takapuoleen ja odotetaan, että työtön itse sytyttää sen. Anteeksi brutaalinen mielenlaatuni. :I

Kommentointi suljettu.