Noitavainojen aikaa

Suomen syyttäjä- ja oikeuslaitokset tuntuvat epäilijöiden mielestä toimivan peräti kummallisella tavalla. Syyttäjät syyttävät täysin viattomia ja tuomioistuimet vapauttavat selvästi syyllisiä. Eilen illalla ja tänään aamupäivällä on tiedotusvälineissä ja erityisesti facebookissa esitetty mielenkiintoisia väitteitä Ilkka Kanervan lahjomajutusta. Erään kirjoittajan mukaan lahjotut demarisyyttäjät syyttävät Kanervaa ja neljää liikemiestä vain pimittääkseen demareiden omat vaalirahasotkut. Toinen ääripää on jo tuominnut kaikki syyllisiksi.

Yhteistä kaikille on se, että asian juridista puolta ei ole pohdittu ollenkaan, vaan mielipiteet ovat syntyneet tunnetasolla. On ihan ymmärrettävää, että syytteeseen joutuvat liikemiehet puhuvat noitavainosta. Heillä on oikeus puhua omaksi edukseen ja he ovat syyttömiä kunnes toisin todistetaan. Niin on myös Kanerva, joten hän saa ihan vapaasti julistaa  tuntonsa puhtautta. Kaikkien muiden olisi syytä ajatella asiaa järjellä.

Ensinnäkin on olemassa kolme eri kynnystä ennen kuin syyllisyys on tutkittu ja näytetty toteen. Matalin on poliisin esitutkintakynnys. Se ylittyy silloin, kun on aihetta epäillä rikoksen tapahtuneen. Paljon tätä korkeampi  on syytteen nostamiskynnys, jolloin syyttäjän on harkittava oikeudenkäynnin mahdollisuutta. Vasta oikeuden langettava päätös  kertoo, onko rikos tapahtunut ja onko syyllisyys selvä. Nyt kaksi ensimmäistä kynnystä on ylitetty ja loppu jää oikeuden ratkaistavaksi.

Keskustelupalstojen kansantuomioistuimet eivät koskaan pohdi asiaa lainsäädännön kannalta. Lahjontarikoksessa ei vaadita toteen näytettyä yhteyttä lahjoman ja sen vastineeksi tehdyn päätöksen välillä. Rikoksen tunnusmerkiksi riittää jo se, että henkiö ottaa vastaan edun, jolla pyritään vaikuttamaan tai joka on omiaan vaikuttamaan luottamustehtävän hoitajan toimintaan. Vastineeksi ei siis tarvitse tehdä lahjoman antajan edun mukaista päätöstä, pelkkä pyrkimys tai mahdollisuus siihen riittää.

Kanervalla on syyttäjän mukaan ollut mahdollisuus vaikuttaa kaavoitusratkaisuissa syntymäpäiväjuhlat maksaneiden liikemiesten eduksi Varsinais-Suomen maakuntaliiton hallituksen puheenjohtajana. Lain kannalta ei ole mitään merkitystä sillä, vaikuttiko hän oikeasti asioihin. Rikokseksi riittä pelkkä pyrkimys vaikuttamiseen tai se, että lahjat olivat omiaan vaikuttamaan.

Oikeuden tehtävä ei tule olemaan helppo ja onpa päätös millainen tahansa, sen arvostelijoista ei tule olemaan pulaa.