Yksioikoinen mies

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pekka Ravi on yksioikoinen mies. Tämä entinen rehtori on kotikaupungissaan Joensuussa linjannut puolueensa tavoitteita niin selvällä kielellä, että sen tyhmempikin ymmärtää: Kun näemme, että kansantalouden kakku on liian pieni, niin sen jakaminen uudella tavalla ei auta. On leivottava isompi kakku, josta riittää.

Ravin mielestä kansantalouden kakun jakoperusteissa ei siis ole mitään vikaa. On ihan oikein, että kakku jaetaan suhteessa jo olemassaolevaan vaurauteen. Parhaiten toimeentuleville annetaan enemmän ja heikoimmat saavat mahdollisesti jäljellejääneet murut. Näin on aina ollut ja näin on aina oleva.

On ihan hyvä, että linjaus on näin selvä. Ainakin jokainen äänestäjä tietää, mitä on odotettavissa. Mikään ei tule muuttumaan, paitsi kulutusverot kasvavat entisen mallin mukaan. Elinkeinoelämä tulee saamaan veronkevennyksiä kuten ennenkin ja rahoitusaukko täytetään verottamalla välttämätöntä kulutusta.

Tämän vartauskuvallisen kakun jakamisperusteet saivat minutkin etsimään kirjallisuudesta kielikuvan. Pentti Haanpää kirjoitti romaanissaan Noitaympyrä eräästä isäntämiehestä näin:

Isäntä oli kuin luontokappale, härkä, yksiviivaisten ajatusten lihaksi tulemus. Hän oli hämmästyttävän kokonainen ihminen, möhkäle. Hän ei tuntenut mitään ristiriitoja, epäilyksiä. Hänen mieleensä ei koskaan juolahtanut, että voitaisiin kiertää jonkin esineen toiselle puolelle ja katsoa sitä sieltä.