Vertaisten tuomittavana

Perustuslakivaliokunta ei löytänyt törkeää rikosta Vanhasen toiminnasta, ennakoi päivän lehti valiokunnan tulevaa päätöstä. Tämä ei varmaan ihmetytä enää ketään, koska pitkään jatkuneen prosessin aikana valiokunta ei tunnu toimineen erityisen puolueettomasti. Väkisinkin on syntynyt sellainen vaikutelma, että perustuslakivaliokunta on toiminut kuten se entinen verkonpaikkaaja: etsii, etsii, eikä soisi löytävänsä.

Palautetaan lyhyesti mieliin, mitä tässä nyt oikein on tutkittu. Vanhanen oli pääministerinä mukana valtioneuvoston istunnossa, jossa päätettiin RAY:n avustusten myöntämisestä Nuorisosäätiölle, jolta hän itse oli saaanut vaalituksea. Hän oli siis mutkan kautta myöntämässä rahaa itselleen.

Perustuslain 116 §:n mukaan syyte valtioneuvoston jäsentä vastaan voidaan päättää nostettavaksi, jos tämä tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta on olennaisesti rikkonut ministerin tehtävään kuuluvat velvollisuutensa tai menetellyt muutoin virkatoimessaan selvästi lainvastaisesti. Syytekynnyksestä päättää kansanedustajista koostuva perustuslakivaliokunta, joka ei ole sidottu mihinkään muuhun kuin omaan tulkintaansa perustuslaista. Itse asiassa se on koko maassa ainoa elin, joka päättää, mikä on perustuslain mukaista ja mikä sen vastaista.

Tämä ylin perustuslain ”asiantuntijaelin” koostuu enimmäkseen lain suhteen maallikoista, mutta asemaltaan kansanedustajista. Asetelma tuo mieleen syyn, miksi aikoinaan maahan perustettiin hovioikeus. Hovioikeuksien alkuperäisenä tehtävänä oli käsitellä kaikki aatelisia koskevat rikos- ja riita-asiat. Sääty-yhteiskunnan periaatteiden mukaan oli mahdoton ajatus, että aatelinen joutuisi oikeudessa alempisäätyisten tuomitsemaksi. Ihan sama ajatus on myös perustuslakivaliokunnan syyteharkinnalla. On sopimatonta, että ylhäinen valtioneuvoston jäsen voisi joutua valtakunnanoikeuteen alempien tuomittavaksi  valtakunnansyyttäjän päätöksellä. Siihen vaaditaan vertaisten päätös.

Syytteen nostaminen on näissä tapauksissa erityisen vaikeaa. Ensin perustuslakivaliokunnan olisi todettava rikoksen tapahtuneen. Sen jälkeen asia olisi vietävä vielä koko eduskunnan päätettäväksi. Vasta sitten alkaisi oikeudenkäynti.

Jos syyte päätettäisiin nostaa, tulisi oikeudenkäynnistä periaatteessa puolueeton ja neutraali, kuten kaikista oikeudenkäynneistä. Kun syytekynnyksestä päättävät vertaiset, ei oikeudenkäyntiä tule.

Koko perustuslakivaliokunta on länsimaisessa demokratiassa kummallinen reliikki. Se on ainoa toimielin, joka tutkii säädettävien lakien perustuslainmukaisuuden ja kuten nyt nähdään, päättää myös valtioneuvoston jäsentä vastaan nostettavasta syytteestä. Useimmissa maissa näitä tehtäviä hoitaa erillinen perustuslakituomioistuin, joka toimii noudattaen yleisiä tuomioistuinten periaatteita.

Tällainen periaate on muun muassa riippumattomuus. Perustuslakivaliokunnassa puolestaan päätöksiä tekevät suoranaiset asianosaiset. Samat kansanedustajat, jotka suuressa salissa ovat hyväksymässä tulevaa lakia, ovat jo aiemmin olleet päättämässä lain perustuslainmukaisuudesta. Syyteasioissa vertaiset päättävät, nostetaanko syyte vai ei. Laki ja politiikka käyvät käsi kädessä.

(Aiheen esilleottamisesta erityiskiitos facebook-kaverilleni Heli Luokkala-Nevalaiselle.)

Kommentit (0)

Yhä paranee

Juuan kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnan piti eilen esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että kunnan hallintosääntöä muutetaan poistamalla siitä kokonaan yksi kohta. Siinä kohdassa määrätään, että tahdosta riippumatonta huoltoa koskevissa asioissa päätöksen tekee sosiaalijohtaja. Tämän muutoksen tarkoitus oli tehdä vailla ammatillista pätevyyttä olevasta johtajasta pätevä, koska nykyinen sijainen ei lain mukaan epäpätevänä voi näitä päätöksiä tehdä.

Päivän aikana esityslista oli kuitenkin kokenut muodonmuutoksen, eikä minulla vielä ole tietoa siitä, tehtiinkö päätös uuden esityksen mukaisesti. Lähden siitä olettamasta, että tehtiin.

Korjatulla esityslistalla todetaan edelleen ihan oikein, että tahdosta riippumatonta huoltoa koskevaa päätöstä (lastensuojelulaki 38 §, 39 § ja 63 § ja päihdehuoltolaki 12 §) ei voi delegoida sosiaalihuoltolain 12 §:n nojalla lautakunnalta viranhaltijalle. Sitten väitetään, että lautakunta voi lastensuojelulain 13 § 2 momentin ja päihdehuoltolain 12 §:n mukaan delegoida valtaansa alaiselleen viranhaltijalle, jolla on sosiaalityöntekijän pätevyys. Kun ei näköjään kukaan halua vieläkään lukea lakikirjaa oikein, niin kopion lainkohdan tähän.

LastensuojeluL 13 § 2 mom: Kunnan johtosäännön mukaan määräytyvä sosiaalihuollon johtava viranhaltija, jolla on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain 10 § 1 momentin mukainen kelpoisuus, tai johtavan viranhaltijan määräämä muu viranhaltija, jolla on mainitun lain 10 §:n 1 tai 2 momentin tai 3 §:n mukainen kelpoisuus, tekee päätöksen asioissa, jotka koskevat tämän lain 38 §:n 3 momentissa tarkoitettua kiireellisen sijoituksen jatkamista, 43 § 1 momentissa tarkoitettua huostaanottoa ja siihen liityvää sijaishuoltoa, 43 § 3 momentissa tarkoitettua huostaanoton tai kiireellisen sijoituksen aikana tehtävää sijaishuoltopaikan muuttamista ja 47 §:ssä tarkoitettua huostassapidon lopettamista.

Missä tässä lainkohdassa sanotaan, että lautakunta voi yksittäispäätöksellä delegoida omaa valtaansa alaiselleen viranhaltijalle, jolla on sosiaalityöntekijän pätevyys? Aivan oikein, ei missään. Tässä säädetään nimenomaan, että päätökset näissä asioissa tekee johtosäännössä eli hallintosäännössä määrätty ammatillisesti pätevä johtava viranhaltija tai hänen määräämänsä muu pätevä viranhaltija. Silti juuri tällä lainkohdalla  perustellaan ehdotusta lautakunnan päätökseksi.

Ja sitten lautakunnan vauhdilla muutettu päätösehdotus: Lautakunta päättää, että lautakunnan päätösvaltaa siirretään lastensuojelulain 38, 39 ja 63 § 2 momentin sekä päihdehuoltolain 12 §:n mukaisissa  henkilön tahdosta riippumatonta huoltoa koskevissa asioissa kulloinkin kunnan viroissa oleville, sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain 3 §:n mukaisen pätevyyden omaavalle sosiaali- ja terveysjohtajalle ja kolmelle sosiaalityöntekijälle.

Lautakunta onnistui päätöksellään rikkomaan sekä lakia että kunnan omaa hallintosääntöä. Siteeratun lainkohdan mukaan lautakunta ei saa itse delegoida omaa valtaansa, vaan delegoinnin on tapahduttava johto- eli hallintosäännön kautta. Voimassa olevan hallintosäännön mukaan – jota siis ei esitetäkään muutettavaksi – näistä asioista päättää kuitenkin sosiaali- ja terveysjohtaja, eikä kukaan muu.

Hallintosääntö on valtuuston hyväksymä, eikä lautakunta saa tehdä sen vastaisia päätöksiä varsinkaan vastoin voimassaolevaa lakia. Nyt kuitenkin näin tehtiin. Pikavauhdilla saatiin aikaan mukava umpisolmu, jonka avaaminen voi olla tuskallista.

Kommentit (10)
  1. Onko edelliset sos.johtajat olleet päteviä, tiedätkö?

  2. Lieksalainen
    16.2.2011, 11:03

    Marjalle kysymys: Miksi epäilet sitä? Onko sinulla parempaa tietoa? Eikö viran vakinainen haltija Kaisa Tanskanen olekaan pätevä? Kun Tanskanen haki sosiaalijohtajaksi tänne Lieksaan, hänet todettiin tuolloin viran ainoaksi PÄTEVÄKSI hakijaksi. Minulla on kysymys Pielisen vastarannalle Juukaan: mikä teillä siellä oikein mättää, kun tällaisia sotkuja saatte aikaan.Luotan enemmän Uuninpankkopojan antamaan informaatioon kuin kunnan viralliseen tiedottamiseen, josta ei tiedä itkeä vai nauraa. Esitätte suurta näytelmää, jota on pakko seurata. Toivottavasti Uuninpankkopoika pitää meidät toispaikkakuntalaiset ajantasalla uusista käänteistä, joita varmaan vielä tulee.

Kommentointi suljettu.