Kiusallisia kysymyksiä

Pohjoiskarjalaisen Juuan kunnan kunnanhallitus antaa ensi tiistaina lausuntonsa hallinto-oikeudelle tehdystä valituksesta, joka koskee sosiaali- ja terveysjohtajan viransijaisen valintaa. Tehtävään valittiin ilman julkista hakua kunnanjohtajan päätöksellä oikeustieteen kandidaatti, jolla ei ole sosiaalityöntekijältä vaadittua pätevyyttä.

Esittelijä ehdottaa odotetusti, että valitus hylätään. Perusteluina hän esittää, että kunnan hallintosäännön mukaan kunnanjohtaja päättää palvelualueen sijaisen ottamisesta ja kunnallisista viranhaltijoista annetun lain mukaan viransijainen voidaan ottaa ilman hakumenettelyä. Kieltämättä näitä pykäliä voidaan tulkita tarkoitushakuisesti näinkin.

Sitten mennänkin vähän heikommille jäille. Kunnanhallituksen suuhun ollaan jo toisen kerran panemassa väitettä, jonka mukaan sosiaali- ja terveysjohtajan virka on puhtaasti hallinnollinen. Tällaiseen tehtävään riittää lain mukaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä riittäväksi katsottu johtamistaito.

Jostain syystä Itä-Suomen aluehallintovirasto otti täydestä väitteen puhtaasti hallinnollisesta virasta. En tosin tiedä toista viidentuhannen asukkaan kuntaa, jossa sosiaalijohtaja hoitaa puhtaasti hallinnollisia tehtäviä osallistumatta millään tavalla käytännön sosiaalityöhön. Juuassakin viran toimenkuva muuttui puhtaan hallinnolliseksi vasta aluehallintovirastolle tehtyyn kanteluun vastattaessa. Kun vakituista ja nyt virkavapaalla olevaa sosiaalijohtajaa valittiin, oli pätevyysvaatimuksena nimenomaan sosiaalityön ammatillinen pätevyys.

Vai muuttuiko toimenkuva? Senhän voivat luottamushenkilöt tarkistaa helposti. Hallintosäännön 37 §:n mukaan viranhaltijoiden tehtävät ja tulosvastuut määritellään toimenkuvissa. Kunnanjohtaja päättää palvelualueen johtajan toimenkuvasta, joten sitä lienee muutettu viransijaisen valinnan yhteydessä. Ellei muutosta vielä ole tehty, sen ennättää tehdä tiistaihin mennessä. Tosin siinä tapauksessa aluehallintovirastolle on puhuttu pehmoisia.

Vakavampi ongelma on, että tällä hetkellä kunta ei pysty tekemään yhtään täysin laillista päätöstä kiireellisistä tahdosta riippumattomista hoidoista enempää lastensuojelu- kuin päihdehuoltoasioissakaan. Lain mukaan näistä asioista päättää sosiaalitoimen johtava viranhaltija, jolla on sosiaalityöntekijän pätevyys. Laki mahdollistaa myös sen, että johtava viranhaltija määrää alaisensa pätevän sosiaalityöntekijän tekemään nämä päätökset.

Kunnan oma hallintosääntö ei kuitekaan salli delegointia, vaan näistä asioista päättää yksiselitteisesti sosiaalijohtaja. Puhtaasti hallinnollisena johtajana ilman sosiaalityöntekijän pätevyyttä hän ei kuitenkaan voi päätöksiä tehdä. Jos hän tekee päätökset hallintosäännön mukaisesti itse, hän rikkoo lakia. Jos hän määrää sosiaalityöntekijän tekemään päätökset, rikkovat sekä sosiaalijohtaja että päätöksen tekevä sosiaalityöntekijä hallintosääntöä.

Tämä ristiriita kyllä huomattiin ja hallintosäännön muutosesitys oli jo lautakunnan esityslistalla. Koska valmisteljat sotkeentuivat lakipykälien viidakkoon, vedettiin asia kokouksen esityslistalta pois. Selitykseksi tarjottiin muka muuttunutta lakia, jonka mukaan mitään hallintosäännön muutosta ei tarvita. Laki ei kuitenkaan ole muuttunut yhtään, vaan turvauduttiin vanhaan hyvään keinoon: Ollaan hiljaa ja toivotaan, että kukaan ei huomaa mitään.

Kunnahallitus tulee varmasti esittämään valituksen hylkäämistä. Ehkä kuitenkin kannattaa ihan selvyyden vuoksi esittää nämä pari kysymystä:

Milloin sosiaalijohtajan toimenkuva on muuttunut ja miksi?

Miten aiotaan järjestää päätöksenteko kiireellisissä tahdonvastaisissa hoitotapauksissa sekä lain että hallintosäännön mukaiseksi?