Oppia otsaluuhun
Pohjoiskarjalaisen Juuan kunnan päättäjät ja virkamiehet näkyvät oppivan vain yrityksen ja erehdyksen kautta, mutta oppivat kuitenkin. Se on sentään positiivinen asia.
Koulukiusaamisen kohteeksi joutuneen pojan isä kanteli vuosi sitten aluehallintovirastoon sivistysjohtajan ja rehtorin toiminnasta asiassa. Sivistysjohtaja kieltäytyi luovuttamasta isälle kaikkia tapaukseen liittyviä asiakirjoja ja silloinen rehtori ei päästänyt äitiä seuraamaan liikuntatuntia, vaikka liikunnanopettaja oli sanonut, ettei hän pysty takaamaan kiusatun pojan turvallisuutta. Nyt aluehallintovirasto on antanut moitteet sekä sivistysjohtajalle että entiselle rehtorille. Sitä en tiedä, luovutetaanko tästä lähtien asiakirjoja ja sallitaanko vanhempien seurata opetusta, kuten laki edellyttää.
Jopa sosiaali- ja terveyslautakunnan valmistelijat keksivät viimeinkin ainoan ulospääsytien umpikujasta, johon ajautuivat vs. sosiaalijohtajalta puuttuvan sosiaalityöntekijän pätevyyden takia. Aikaa siihen meni kolme kuukautta ja sinä aikana käytiin läpi kaikki mahdolliset virheelliset vaihtoehdot. Ensin yritettiin olla hiljaa, mutta kun se ei auttanut, veivattiin esityslistalle niin mahdottomia ehdotuksia, että ne jouduttiin nolostuneena vetämään pois.
Kunnassa ei luultavasti ole kolmeen kuukauteen ollut yhtään kiireellistä lapsen sijoittamistapausta tai päihdehuoltolain mukaista lyhytaikaista pakkohoitoa. Jos olisi ollut, ei kukaan olisi pystynyt tekemään laillista päätöstä. Hallintosäännön mukaan nämä päätökset tekee sosiaalijohtaja, mutta hänellä ei ole siihen vaadittavaa sosiaalityöntekijän pätevyyttä. Pätevät sosiaalityöntekijät eivät olisi voineet tehdä päätöksiä rikkomatta lakia ja hallintosääntöä.
Lopultakin lakikirjasta löytyivät oikeat pykälät. Sekä lastensuojelulaissa että päihdehuoltolaissa sanotaan selvästi, että toiminnasta vastaava kunnan toimielin vahvistaa päätöksen tekevät viranhaltijat etukäteen. Lautakunnan toissapäivänä tekemän oikean päätöksen perustelut menivät kyllä pieleen, mutta sentään päätös meni oikein. Nyt päätöksen tekee joko sosiaalijohtaja, jolla on sosiaalityöntekijän pätevyys tai kuka tahansa pätevistä sosiaalityöntekijöistä.
Perustelujen mukaan hallintosääntö on ristiriidassa lain kanssa, koska lautakunnan on määrättävä päätöksentekoon oikeutetetut viranhaltijat. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa, koska hallintosääntö on aikoinaan kulkenut koko reitin lautakunnista kunnanhallituksen kautta valtuustoon. Hallintosäännöllä on siis ihan pätevästi pystytty määräämään sosiaalijohtaja päätöksentekijäksi. Ristiriita kävi ilmi vasta viransijaisuuden myötä eikä olisi paljastunut koskaan, ellei entinen kunnajohtaja olisi valittanut asiasta ja lisäksi vaatinut aluehallintovirastoa selvittämään vs. sosiaalijohtajan pätevyyden.
Lautakuntaa siis vähän petkutettiin perustelujen suhteen, jotta valmistelu näyttäisi kauniimmalta. Ongelma jatkuu kuitenkin edelleen niin kauan, kunnes nykyisen hallintosäännön 54 § saadaan muutettua. Valtuuston hyväksymän säännön mukaan päätöksen tekee sosiaaljohtaja, lautakunnan uuden päätöksen mukaan sosiaalityöntekijä.
Mikähän mahtaa olla kunnan seuraava oppitunti? Se voisi olla vaikka kehitysvammaisten toimitilojen sijoittaminen entisen pesulan tiloihin, vaikka kesken remontin tehdyissä sisäilmamittauksissa havaittiin edelleen kosteusvauriomikrobeja. Tilojen mahdollisesta laajennuksesta sosiaali- ja terveyslautakunta aikoo tehdä päätöksen vasta sitten, kun nähdään, rupeavatko toimintakeskuksen henkilöstö ja asiakkaat oireilemaan. Tämä tuntuu jo melko omituiselta kokeilulta.
Nää on Suomessa ’hullunhurskaan kuntalain kestävää kehitystä’ sosiaalipolitiikassa, mutta nyt Kauhajoen tragedian myötä kiihdytettiin ja rahoitetiin Kaste-ohjelmaan ”lasten, nuorten ja perheiden Kaste-ohjelma ll” nimeä kantava poikkihallinnollistenkin stragedioiden myötä sektorit ylittävä kehitysohjelma ja mm. ”uusi asetus 380/2009” pitää sisällään asiota joita vois ainakin esittää tässä minusta? (kuulostaa siltä)
Hallintolin käyttölaki raahaa täällä kuin ’vanhan narttu mäyräkoiran vatsa lumessa’ täällä Pohjois-Karjalassa ja oon metästänyt ihan tosissani uusimpia Olli Mäenpään kirjoja, joissa aika hyvin päätöksien mukaan perustellaan lakia ja lain käyttöä julkishallinnossa. (siis minusta ainakin Mäempää kirjoitta hyvin ja Kaarlo Tuori kanssa ainakin eettiseltä osa-alueelta)
’Jaksamista ja malttia’ terveisiä ko. perheelle!
Jos ja kun lautakunnan päätös on kunnan hallintosäännön vastainen, sehän on ilmiselvä virhe. Jos joku valittaa, tämäkin päätös menee ketuille. Vasten tahtoa tehtäviä päätöksiä saa tehdä vain sosiaalialan ammatillisen kelpoisuuden omaava. Johtajan sijaisella ei ole pätevyyttä, mutta lautakunnan päätöksessä hänellekin päätösvalta on annettu. Ei taida lautakuntakaan ymmärtää lukemaansa, vai lieneekö pykäläviidakossa sokaistunut. Ei tainnu tälläkään päätöksellä Juuka päästä vielä kuiville.
Kun Juuassa oli vakinainen sosiaallijohtaja, näitä ongelmia ei ollut. Kaikki tuli sijaisen myötä ja nyt paniikissa ammutaan kaikkea mikä liikkuu. Lukisivat mieluummin hallintosääntönsä!