Kakkua jaetaan

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on kovasti painostanut työntekijäpuolta palkkamalttiin. Kun viime keväänä kunta-alalla päädyttiin 1,35 prosentin palkankorotuksin, moitti EK palkansaajajärjestöjä kriisitietoisuuden puutteesta. EK ajoi sinnikkäästi enintään 0,9  prosentin korotusta kaikilla sektoreilla, koska kansantalous ei kerta kaikkiaan kestä enempää.

EK:n äänitorvi kokoomus ja sen puheenjohtaja Jyrki Katainen ovat käyneet vaalikampanjaa hokemalla raivostuttavasti yhtä ainoaa mainostoimistossa keksittyä iskulausetta: Kakkua on kasvatettava ennen kuin sitä voidaan jakaa. Tästä voi päätellä, että jakoperusteet ovat ihan kunnossa, jaettavaa vain on liian vähän.

Katsotaanpa niitä jakoperusteita. EK:n hallitusta johtavan Wärtsilä Oyj:n konsernijohtaja Ole Johanssonin oma palkankorotus oli hiukan EK:n omien vaatimusten yli, 9,3 % eli vuositasolla lähes miljoona euroa. Tämä oli maltillista verrattuna vaikkapa irtisanomisilla talouttaan korjanneiden metsäteollisuusyhtiöiden johtajien palkankorotuksiin. Metsäliiton Kari Jordanin palkankorotus oli 10,4 %, Stora-Enson Jouko Karvisen 28 % ja UPM Kymmenen Jussi Pesosen 69,4 %. Jakoperusteet ovat siis ihan selvät: jolla jo on paljon, sille annetaan lisää.

Pörssiyhtiöt tietenkin tekevät mitä haluavat, mutta mikä on yhteiskunnan toisen ääripään tilanne? Tämän vuoden alussa myös työttömät saivat korotuksen peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen. Korotus on 0,4 prosenttia eli päivää kohti huikeat 11 senttiä. Tämä nosti verollisen päiväansion 25,74 euroon. Myös toimeentulotuen perusosa nousi peräti 2,40 euroa ja on yksin asuvalla 419,11 euroa kuukaudessa.

Jostain näiden ääripäiden väliltä voi jokainen tavallinen työssäkävijä etsiä itsensä. Itsepähän oman palkanorotuksenne tiedätte ja voitte verrata sitä EK:n johtomiesten korotuksiin. Jos huvittaa, niin voitte myös miettiä niitä kakun jakoperusteita. Sen jälkeen kääritäänkin hihat ja ruvetaan taas kasvattamaan kakkua, jotta jaettavaa riittää. Jos jakoperusteet rupeavat askarruttamaan, niin ehkä kannattaisi harkita äänestämistä.

Kuten eräs yhteiskunnan avustuksilla ja tukitoimilla oman firmansa juuri ennen sen myyntiä kasvattanut kuntapäättäjä totesi ilman kunnan pienyrittäjäavustusta jääneelle langolleni: On se kakku hyvää, mutta ei sitä kaikille anneta.