Herkkiä pahastumaan

Sellaisia me ihmiset olemme. Minun kanssani saa vapaasti olla eri mieltä, mutta mielellään asiallisesti. Jos eri mieltä oleva ihmettelee, millaisessa maailmassa Uuninpankkopoika elää, huhhuttelee ja lisäilee tekstiinsä sellaisia “nasevia” netti-ilmaisuja kuten omg, niin hän saa haistaa kukkasen. En kuitenkaan halua estää tai sensuroida tällaisiakaan mielenilmaisuja.

Sama herkkänahkaisuus näkyy pätevän myös politiikkaan. Perussuomalaiset ovat vaalien jälkeen osoittautuneet yllättävän helposti pahastuviksi. Timo Soini paheksui eilen perussuomalaisuutta vastaan järjestettyä mielenosoitusta ja ovatpa jotkut väittäneet sen olevan jopa demokraattisen vaalituloksen vastaista toimintaa.

Sanan- ja ilmaisunvapaus kuitenkin kuuluvat demokratiaan ja kansalaisten perusoikeuksiin, joten myös vaalitulosta vastaan saa osoittaa mieltään. Vähän eri asia on, että perussuomalaisuutta verrataan suoraan natsismiin. Minusta se on epäasiallista, kuten yleensäkin tämän kuuluisan natsikortin liian helppohintainen heitteleminen. Tällaistakin toimintaa nyt vain pitää sietää, koska enemmän se kertoo kortin nostajan yksioikoisesta ajattelusta kuin kohteen olemuksesta.

James Hirvisaari puolestaan on pahastunut perussuomalaisten nimittämisestä persuiksi. Jos hän tarkoitti pahastumisellaan sitä, että samassa lehtijutussa sosialidemokraatit ovat sosialidemokraatteja eivätkä sossuja ja keskustalaiset keskustalaisia eivätkä kepulaisia, mutta perussuomalaiset persuja, niin hänen kritiikkinsä osuu oikeaan. Jos hän pahastui sanasta persu kaikissa yhteyksissä, niin hän on liian herkkänahkainen.

Keskusta vaihtoi aikoinaan nimensä Keskustapuolueesta Suomen Keskustaksi ja muistaakseni yksi syy oli juuri halu päästä eroon vähän kelmin kuuloisesta sanasta kepu. Ei se kuitenkaan auttanut, koska ensimmäinen tarjottu uusi lyhenne Suomen Keskustalle oli Suokusta. Ei ikävältäkään tuntuvasta vinoilusta ole helppo päästä eroon ja pahastumien usein vain yllyttää jatkamaan.