Kunnon petkutus
Kuntapäättäjien ei kannattaisi ruveta leikkimään markkinavoimien kanssa, kun sääntöjä ei kuitenkaan osata. Tämän saivat jämsäläiset oppia kantapään kautta. Lehtitietojen mukaan päättäjiä petkutettiin kunnolla terveyspalvelujen yksityistämisessä ja tempun teki Sitran alaisuudessa toimiva pääomasijoitukseen erikoistunut Terveysrahasto.
Pitkä juttu meni lyhyesti kerrottuna näin: Jämsässä oli tarkoitus kehitellä pilottiprojekti, jossa yhdistetään sekä yksityinen että julkinen terveydenhuolto tasavertaisina kumppaneina. Terveydenhuolto ulkoistettiin kilpailutuksen perusteella juuri tätä tarkoitusta varten perustetulle Jokilaakson Terveys Oy:lle. Yhtiön osakkaita olivat lääkärifirma Pihlajalinna Oy (38 %), Keski-Suomen sairaanhoitopiiri (10 %), Jämsän kaupunki (39 %) ja Sitran alainen pääomasijoittaja Terveysrahasto (13 %).
Jämsän päättäjät kuvittelivat, että suurimpana osakkaana kaupunki saisi vahvan määräysvallan yhtiössä. Tämä osoittautui toiveajatteluksi, koska Terveysrahasto ja Pihlajalinna tekivät ihan omat kuvionsa. Uusi yritys ei edes ennättänyt aloittaa toimintaansa, kun Terveysrahasto myi oman osuutensa yhtiöstä nelikymmenkertaiseen hintaan lääkäriyritys Pihlajalinna Oy:lle. Näin Pihlajalinna on 51 %:n omistusosuudellaan saanut aseman, jossa se voi sanella päätökset. Kaupungin tehtäväksi jäi maksaa kiltisti kaikki, mitä pyydetään.
Pihlajalinnan omistavat sekä yrityksen henkilökunta että Sentica Partners Oy. Tämä Sentica puolestaan on riippumaton pääomasijoittaja, jossa on mukana eläkevakuutusyhtiöitä ja eurooppalaisia sijoitusrahastoja. Voidaan siis sanoa, että koko terveydenhoito putosi totisesti markkinavoimien syliin. Mielenkiintoinen on Sitran rooli tässä toiminnassa. Sehän toimi ihan selvästi markkinavoimien juoksupoikana, kun sen alainen Terveysrahasto myi omistusosuutensa.
Sekä Sitra että Terveysrahasto taisivat pelata ihan tietoisesti markkinavoimien pussiin. Kaupungin päättäjiä jymäytettiin kunnolla. Jos ei jymäytetty, niin silloin heidänkin omistuksiaan ja muita sidoksiaan pitäisi tutkia.
Juupa juu, ei se kravatin väri ole aina mielenlaatua ja vakaamusta ilmoittava ‘liikennemerkki’/’muu sympooliperusta’ ja sanontahan joissain tapauksissa kuuluu, että ‘joku myy vaikka oman mummonsa’?
Useinhan kaavamaisuuteen ja toiminnan jonkinlaiseen lojaaliteettirakenteen samantyyppisyyteen uskotaan ja silloin on kaikenlaiset ‘Kuusmäkeläiset temput mahdollisia’. (vertaan kyseiseen televisiosarjaan – jossa revittiin satiirisesti auki kuvitteellisen kunnan henkilöosiakin)
Eihän nää ole sitä itseensä sellaisenaan, mutta on niissä vertauskuvallista arvoa, kaikenlaisia ryhmittymiä voi syntyä kun “Parasta pannaan”?