Oikeus ja oikeustaju

Valtionyhtiö Destian entinen toimitusjohtaja tilasi kahdeksansivuisen kiviainesselvityksen kaveriltaan ja maksoi siitä 30 000 euroa. Hän osti Destialle proomun ja vuokrasi sen ilmaiseksi tuttavansa yrityksen käyttöön. Hän tilasi ylihintaisa konsulttiselvityksiä ystäviltään ja aiheutti työnantajalleen kaikkiaan 1,8 miljoonan euron vahingot. Käräjäoikeus hylkäsi kaikki syytteet luottamusaseman väärinkäytöstä.

Äkkiä ajatellen tässä ei ole mitään järkeä. Päätös on kuitenkin ihan lain mukainen, vaikka ei välttämättä mahdu oikeustajuun. Syyttäjä syytti väärää henkilöä. Tai kyllä toimitusjohtajankin syyttäminen oli oikein, mutta syytteen menestymiseksi olisi pitänyt syyttää myös Destian silloista hallitusta.

Hallitus tiesi koko ajan, mitä toimitusjohtaja tekee, mutta ei puuttunut siihen millään tavalla. Hallitus oli jopa ihmetellyt, miten kahdeksan sivua kiviainesselvitystä voi maksaa 30 000 euroa, mutta ei tehnyt mitään. Hallitus myönsi toimitusjohtajalle vastuuvapauden ja siirsi näin vastuun itselleen. Hallitus tosin totesi, että toimitusjohtajan tulee jatkossa kiinnittää huomiota toimintatapoihinsa, mutta tällä lausumalla ei ole mitään juridista merkitystä. Se on pelkkä varoittava sormenheristys.

Toimitusjohtaja saa siis tehdä vaikka kuinka hölmöjä päätöksiä, jos hallitus ne jälkikäteen hyväksyy. Hallitusta ei edes oikein voi asettaa syytteeseen, koska silläkin on oikeus toimia hölmösti ja osaamattomasti. Ainoa keino yrittää saada aiheutunutta vahinkoa takaisin on erillinen vahingonkorvauskanne. Eilen uutisissa haasteteltu Destian lakiasiajohtaja ei vaikuttanut kovin innostuneelta asiaan.

Hänen asemansa on takuulla hankala. Jos Destia yrittää vaatia vahingonkorvauksia entiseltä toimitusjohtajalta, tämä vetoaa oikeuden vapauttavaan päätökseen rikosasiassa. Vahingonkorvausta pitäisi vaatia entiseltä hallitukselta, joka vastuuvapaudella varmisti vahingon syntymisen.

Siinä taidettaisiin mennä jo liian korkealle tasolle. Niinpä koko asia haudataan hiljaisuudessa ja valtio kärsii vahingot nahoissaan. Toimitusjohtajan saattaa olla hankalaa saada vastaavan tason töitä, mutta hallituksen jäsenet tullaan edelleen nimittämään jonkin toisen valtionyhtiön hallitukseen.

Kommentit (0)

Kunnon petkutus

Kuntapäättäjien ei kannattaisi ruveta leikkimään markkinavoimien kanssa, kun sääntöjä ei kuitenkaan osata. Tämän saivat jämsäläiset oppia kantapään kautta. Lehtitietojen mukaan päättäjiä petkutettiin kunnolla terveyspalvelujen yksityistämisessä ja tempun teki Sitran alaisuudessa toimiva pääomasijoitukseen erikoistunut Terveysrahasto.

Pitkä juttu meni lyhyesti kerrottuna näin: Jämsässä oli tarkoitus kehitellä pilottiprojekti, jossa yhdistetään sekä yksityinen että julkinen terveydenhuolto tasavertaisina kumppaneina. Terveydenhuolto ulkoistettiin kilpailutuksen perusteella juuri tätä tarkoitusta varten perustetulle Jokilaakson Terveys Oy:lle. Yhtiön osakkaita olivat lääkärifirma Pihlajalinna Oy (38 %), Keski-Suomen sairaanhoitopiiri (10 %), Jämsän kaupunki (39 %) ja Sitran alainen pääomasijoittaja Terveysrahasto (13 %).

Jämsän päättäjät kuvittelivat, että suurimpana osakkaana kaupunki saisi vahvan määräysvallan yhtiössä. Tämä osoittautui toiveajatteluksi, koska Terveysrahasto ja Pihlajalinna tekivät ihan omat kuvionsa. Uusi yritys ei edes ennättänyt aloittaa toimintaansa, kun Terveysrahasto myi oman osuutensa yhtiöstä nelikymmenkertaiseen hintaan lääkäriyritys Pihlajalinna Oy:lle. Näin Pihlajalinna on 51 %:n omistusosuudellaan saanut aseman, jossa se voi sanella päätökset. Kaupungin tehtäväksi jäi maksaa kiltisti kaikki, mitä pyydetään.

Pihlajalinnan omistavat sekä yrityksen henkilökunta että Sentica Partners Oy. Tämä Sentica puolestaan on riippumaton pääomasijoittaja, jossa on mukana eläkevakuutusyhtiöitä ja eurooppalaisia sijoitusrahastoja. Voidaan siis sanoa, että koko terveydenhoito putosi totisesti markkinavoimien syliin. Mielenkiintoinen on Sitran rooli tässä toiminnassa. Sehän toimi ihan selvästi markkinavoimien juoksupoikana, kun sen alainen Terveysrahasto myi omistusosuutensa.

Sekä Sitra että Terveysrahasto taisivat pelata ihan tietoisesti markkinavoimien pussiin. Kaupungin päättäjiä jymäytettiin kunnolla. Jos ei jymäytetty, niin silloin heidänkin omistuksiaan ja muita sidoksiaan pitäisi tutkia.

Kommentit (1)
  1. Jarmo Vilponen
    12.5.2011, 09:09

    Juupa juu, ei se kravatin väri ole aina mielenlaatua ja vakaamusta ilmoittava ‘liikennemerkki’/’muu sympooliperusta’ ja sanontahan joissain tapauksissa kuuluu, että ‘joku myy vaikka oman mummonsa’?
    Useinhan kaavamaisuuteen ja toiminnan jonkinlaiseen lojaaliteettirakenteen samantyyppisyyteen uskotaan ja silloin on kaikenlaiset ‘Kuusmäkeläiset temput mahdollisia’. (vertaan kyseiseen televisiosarjaan – jossa revittiin satiirisesti auki kuvitteellisen kunnan henkilöosiakin)
    Eihän nää ole sitä itseensä sellaisenaan, mutta on niissä vertauskuvallista arvoa, kaikenlaisia ryhmittymiä voi syntyä kun “Parasta pannaan”?

Kommentointi suljettu.