Tietämättömät johtajat

Sosiaalisen median hiljaisuudesta päätellen en ole ainoa, joka on saanut tarpeekseen hiihtäjien vanhasta dopingjutusta. Asia kiinostaa minuakin vain siksi, että koko kallis prosessi todisti taas kerran oikeaksi epäilyni: Mitä isompi johtaja, sen vähemmän hän asioista tietää.

Tässähän oli kyse vanhasta STT:n uutisesta, jossa väitettiin dopingin olevan hiihdossa ihan tavallista. Väitteestä julmistuneena hiihtäjät, valmentajat, lajipäälliköt ja hiihtopomot Esko Aho etunenässä olivat kyselemässä kunniansa perään. STT ja toimittaja tuomittiin ja määrättiin maksamaan korvauksia. Nyt asia kääntyi päälaelleen ja yksi hiihtäjä ja yksi valmentaja tuomittiin törkeästä petoksesta. Kaksi isompaa tappia pääsivät pälkähästä, koska heidät olisi voitu tuomita korkeintaan tavallisesta petoksesta ja se teko oli päässyt vanhenemaan.

Leivättömän pöydän äärestä puuttuivat kokonaan kaikki isot pomot, jotka aikoinaan pitivät asiasta kovinta meteliä. Osa heistä sai myös korvauksia kunnianloukkauksesta. He puuttuivat siksi, että näytön saaminen heitä vastaan olisi ollut täysin mahdotonta. Jo ensimmäisissä kuulusteluissa kävi ilmi, että he eivät ainakaan olleet koskaan tienneet mistään mitään.

Eivät johtajat tunnu yleensäkään mitään tietävän. Nokialla menivät juomavesi ja jätevesi sekaisin, kuten muistamme. Tällä viikolla puhdistusaseman hoitaja siitä tuomittiin, mutta jo hänen esimiehensä oli autuaan tietämätön putkien toiminnasta. Sitä isommat johtajat eivät olleet vastuussa yhtään mistään.

Ihan sama toistuu kaikkialla. Kun poliitikkoa epäillään rikoksesta tai omaneduntavoittelusta, käy ilmi hänen täydellinen tietämättömyytensä kaikista asioista. Kun ison firman johtajia epäillään sisäpiiririkoksista, eivät he tiedä mitään alaistensa touhuista.

Kyllä minä tiedän, että laki on kuin hämähäkinverkko. Pienet hyttyset siihen tarttuvat, mutta suuret paarmat lentävät suoraan läpi. Se tässä vain ihmetyttää, että johtajien suuria palkkoja perustellaan aina raskaalla vastuulla koko toiminnasta. Tiukan paikan tullen he eivät kuitenkaan todistettavasti ole koskaan edes tienneet johtamansa organisaation toiminnasta, saati sitten olisivat siitä vastuussa.

Tämä kannattaisi muistaa, kun johtajien palkkoja seuraavan kerran tarkistetaan.

Kommentit (0)

Rahastus toimii

Sosiaali- ja terveyspalvelut on Rääkkylässä saatu kutakuinkin organisoitua uudelleen ja kokonaiskuva alkaa hahmottua myös Attendo Medone Oy:lle, jolle sosiaali- ja terveystoimi on yksityistetty. Näin kertoi sanomalehti Karjalainen tänään luultavasti kesätoimittajan laatimassa jutussa. Epäilen kirjoittajaksi kokematonta kesätoimittajaa siksi, että juttu oli pelkkää Medonen aluejohtajan valtuustossa kertoman toistoa.

Rääkkylä yksityisti vuodenvaihteessa koko sosiaali- ja terveystoimensa Medone Oy:lle. Toimittajalta jäi kertomatta, että muutama päivä sitten Markkinaoikeus kumosi kunnan ilman kilpailutusta tekemän päätöksen ja kunta joutuu valmistelemaan koko asian uudelleen.

Aluejohtajan kertoman mukaan henkilökunta-asiat ovat kunnossa ja asiakaslaskutus on käynnissä. Tämän jälkimmäisen kohdan uskon varmasti olevan kunnossa. Tietysti yksityinen yritys rahakaukalolle päästyään järjestää sekä kunnan että yksityisasiakkaidensa laskutuksen kohdalleen ihan ensimmäiseksi.

Aluejohtaja oli kertonut valtuutetuille tilanteen toimialoittain. Kiinnostavaa on, että toimeentulotukiasiakkaita on kuulemma 80. Lastensuojeluilmoituksia on vireillä neljä ja tarveselvityksiä viisi. Päihdehuollon asiakkaita on ollut kaksi. Tästä päästäänkin asian ytimeen, joka on julkisen vallan käytön yksityistäminen.

Toimeentulotuki, lastensuojelu ja päihdehuolto ovat julkisen vallan käyttöä puhtaimmillaan. Julkisen vallan käyttöä voidaan siirtää yksityiselle vain lailla. Suomessa ei ole sellaista lakia, jonka nojalla sosiaalitoimi voitaisiin siirtää julkiselta viranomaiselta yksityiselle. Koko Rääkkylän touhu on tältä osin ihan tyhjän päällä. Markkinaoikeus otti päätöksellään kantaa vain kilpailutuksen puuttumiseen, ei yksityistämisen laillisuuteen. Sen tutkiminen kuuluu hallinto-oikeudelle, joka ei vielä ole antanut asiasta päätöstään.

Ihan lakia lukemattakin jokainen ymmärtää, että vaikkapa lasten huostaanotto kouraisee syvälle sen kohteeksi joutuneen perheen elämää. Rääkkylän päättäjät ovat katsoneet, että tämänkin homman voi yksityinen voittoa tavoitteleva firma hoitaa sivutöinään ja laskuttaa siitä kuntaa. Toimeentulotukea voivat myös myöntää tai olla myöntämättä ihan hyvin yksityisen yrityksen työntekijät. Mitäpä siitä, että kyseessä on virkatoimi, jossa on noudatettava ehdottomasti lakia.

Päättäjien osaamista kuvaa hyvin jutun maininta, jonka mukaan aluejohtajan selonteko ei herättänyt vilkasta keskustelua valtuustossa. Vain muutamia kysymyksiä esitettiin, nekin hampaiden oikomishoidosta ja esimiesvalintojen kriteereistä. Kuntapäättäjät siis nukkuvat autuasta hurskaan unta, josta herääminen saattaa olla kamalaa.

Kommentit (3)
  1. jarmo vilponen
    30.6.2011, 08:17

    Hyvä Sakari!
    Tilannehan on kyllä kuten sanot ja oma käsitykseni ihan sama, asiat on siis toisinsanoen niin, että Rääkkylän kunnan asukas ei voi olla kunnan täysivaltainen jäsen, johon esimerkkisi suoraan viittaavat. ’Julkisen vallan oikeudelliset perusteet’ on rikottu, mutta mielenkiintoista on nykyisessä tilanteessa mm. se, että ne olivat myös Helli-liikelaitoksen toimiessa ihan metsässä ja Helli-himmelssä ei esimerkiksi oltu uuden valtioneuvoston määräämän neuvola-asetuksen 380/2009 (lastensuojelulain ja nykyisen terveydenhuoltolainkin osan) mukaista ”Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa’ tehty. Asetuksessa on neuvolalle aina terveysneuvonnasta laajoihin terveystarkastuksiin velvoitteita ja isot kokonaisuudet siis mm. ’ehkäisevän lastensuojelun’ (lastensuojelulaki 3a §) mukaisista toiminnasta velvoitteina.
    Tuossa suunnitelmassa on iso osa ’turvallisuutta’, jotka turvallisuussuunnittelut oli vevoitteena 2010 vuoden aikana tehdä, kuten tuo suunnitelmakin ja siinä tulee esimerkkiä hyvin esille myös, kun eri tahoihin on kunnan järjestämisvastuuta annettu ja kuten viittasit, ne tehdään virkavastuulla ja hallintovastuulla. Julkista valttaa ei saa siirtää siinämäärin yksityiselle taholle, että mm. perusoikeuksien valvominen vaikeutuisi ja en voi millään uskoa kunnassa olevan sen tyyppistä toimintaa, että valvonta ulottuisi ko. firman sisäisiin asioihin tarvittaessa ja erikoista on, että Aluehallintovirasto ei ole puuttunut ko. ’periaattaalliseen lain soveltamisen mahdottomuuteen’?

    Siis Hellissä oli estetty yksittäisiä tahoja ja ryhmiä oikeuksien saantiin ’kohtuuttomilla keinoilla’, mutta tässä tilanteessa ei edes ole hallintopakkoa toteutettavissa, eikös se silleen menee? (hallintolain ja hallintolain käyttölain täsmällisyyksiä rikotaan useitakin siis)

  2. Helena Hakala
    30.6.2011, 10:34

    Hyvä hyvä! Tässä oli niin selkeästi ilmaistu koko Rääkkyläkuvio, että tuli tosi hyvä mieli:) Toimittajat tuntuvat tosiaan olevan – toisinaan valtakunnallisia sanomalehtiä myöten – ihan pihalla kulloisenkin asian koko kuvasta, puhumattakaan lautakuntien ja valtuustojen päättäjistä. Virkamiestenkin laintuntemus monimutkaisissa vastuukysymyksissä ym. ei tosiaankaan ole joka kunnassa hallussa. Senpä takia tuntuu mainiolta kun olet yhdistellyt eri tietolähteet ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi, jossa ei jää kysymyksiä, joita yleensä jää toimittajien jäljiltä.

Kommentointi suljettu.