Huonoa työtä
Perustuslain muuttaminen on edennyt loppusuoralle luvattoman huonolla tiedottamisella. Juuri tiedottamisen kehnouden takia verkko on jo kauan ollut täynnä mitä hurjempia kirjoituksia salaliitosta ja valtiopetoksesta, joka tuhoaa lopullisesti Suomen itsenäisyyden ja luovuttaa päätösvallan EU:lle.
Päättäjätkään eivät tunnu olevan asiasta kovin tietoisia eivätkä edes kiinnostuneita. Jopa presidenttiehdokas Sauli Niinistö vaikutti perjantai-illan Pressiklubissa kiusaantuneelta. Hän selitti, että asiantuntijoiden mukaan on hyväksyttävä koko paketti, mutta ei kertonut, keitä nämä asiantuntijat ovat ja miksi he ovat tällaiseen esitykseen päätyneet.
Kun asiasta ei selvästi kerrota, pitää itse ottaa selvää. Seuraava pähkäily ei ole asiantuntijan tekstiä, vaan onpahan vain tavallisen juristin yhden viikonlopun ajattelua. Lopullisen totuuden saa jokainen miettiä itse.
Viisainta on aloittaa nykyisen ja uuden perustuslain kiistanalaisten tekstien vertailulla. Molemmat tekstit rinnakkain löytyvät esimerkiksi täältä:vltiosaantouudistus
Kummalliseltahan tämä näyttää. Minä en ymmärrä, miksi 1 §:stä pitää poistaa maininta täysivaltaisesta tasavallasta ja selitys valtiosäännön merkityksestä. Juuri tämä oli se kohta, jonka Niinistökin sanoi olevan asiantuntijoiden vaatimaa koko paketin hyväksymistä. Ehkä Suomen tasavaltaa pidetään niin itsestään selvänä asiana, että sitä on turha erikseen mainita. Se toinen mahdollinen vaihtoehto eli maininnan poistaminen tulevaisuutta silmälläpitäen onkin sitten ajatuksena ikävämpi.
Sen sijaan en näe mitään kauheaa lisättävässä lauseessa, jonka mukaan Suomi on Euroopan Unionin jäsen. Tämähän on ehdoton tosiasia, joka on ollut kaikille selvä jo kauan. Nyt se vain kirjataan näkyville perustuslakiin. Jos Suomi päättäisi erota EU:sta, se tapahtuisi täsmälleen samalla tavalla niin vanhan kuin uudenkin lain mukaan.
Kaikkein hirveimpiä kauhukuvia on maalattu 94 – 95 §:n muutoksista, jotka koskevat Suomen kannalta merkittävää toimivallan siirtoa Euroopan Unionille, kansainväliselle järjestölle tai kansainväliselle toimielimelle. Lakiin kirjataan, että siihen tarvitaan eduskunnan kahden kolmasosan enemmistö annetuista äänistä.
Saattaa olla monelle yllätys, mutta tämähän näyttää suorastaan parannukselta nykytilaan. Nykyisen lain mukaan kansainväliset velvoitteet ja valtiosopimukset päätetään tavallisen lain tapaan säädettävällä lailla yksinkertaisella ääntenenemistöllä. Vain perustuslakia ja valtakunnan alueita koskevat sopimukset vaativat määräenemmistön. Meillä on siis ollut käytössä järjestelmä, jonka mukaan periaatteessa toimivaltaakin olisi voitu siirtää pelkällä yksinkertaisella enemmistöllä, koska niissä ei olisi kyse perustuslaista tai valtakunnan alueesta. Nyt siihen vaaditaan eduskunnan kahden kolmasosan enemmistö.
Käytännössä tietenkin vallan luovuttaminen vaatisi nykyisinkin määräenemmistön, mutta uuden lain mukaan asiasta ei ainakaan ole pienintäkään epäselvyyttä. Asia erikseen on tietysti se, että kaksi kolmasosaa vaaditaan annetuista äänistä, ei kaikista mahdollisista äänistä. Edustajista itsestään riippuu, ovatko he paikalla ääntään antamassa. Päätellen edustajien osoittamasta olemattomasta mielenkiinnosta perustuslain muutokseen suurin osa ei edes taitaisi huomata, vaikka maalta vietäisiin kaikki toimivalta.
Tämän enempää en puolustele lakimuutoksia ja saattaa olla, että lisää viisastuessani perun nämäkin puheeni. Asiantuntijat ja poliitikot ovat huonolla tiedottamisellaan aiheuttaneet sellaisen epätietoisuuden, että he saavat selittää asian ihan itse. Ja selitykseksi ei riitä, että asiantuntijat ovat näin sanoneet, mutta kansa ei ymmärrä. Kyllä kansa ymmärtää, jos asiat kerrotaan kunnolla.
Kokonaan toinen asia sitten on, että EU on kovaa vauhtia muuttumassa liittovaltioksi. Tämä on ihan julkilausuttu tavoite, mutta kukaan ei uskalla tehdä suoraa ehdotusta. Sen sijaan liittovaltiota ajetaan toista kautta, erilaisten vakuusratkaisujen avulla. Kun kaikki saadaan vastuuseen kaikkien veloista, on vain ajan kysymys, milloin velkojen lisäksi kaikki muukin on yhteistä. Yllättäen Suomen perustuslaki onkin sitten valmiiksi yhteensopiva liittovaltion kanssa.
Hei.
Mitä sitten sanot tästä:
“I OSA
OIKEUDET JA VAPAUDET
2 artikla
Oikeus elämään
1. Jokaisen oikeus elämään on suojattava laissa. Keneltäkään ei saa riistää hänen elämäänsä tahallisesti, paitsi tuomioistuimen päätöksen täytäntöönpanemiseksi silloin, kun hänet on tuomittu rikoksesta, josta laissa määrätään tällainen rangaistus.
2. Elämän riistämistä ei voida katsoa tämän artiklan vastaiseksi teoksi silloin, kun se seuraa voimankäytöstä, joka on ehdottoman välttämätöntä:
a) kenen hyvänsä puolustamiseksi laittomalta väkivallalta;
b) laillisen pidätyksen suorittamiseksi tai laillisen vapaudenriiston kohteeksi joutuneen henkilön paon estämiseksi;
c) mellakan tai kapinan kukistamiseksi laillisin toimin”
Tämä on minulle facebookissa näytetty. Eikö tämä periaatteessa tarkoita sitä, että jos yrittäisi lähteä poliisia karkuun, he voisivat ampua minut? Ja jos ystäväni menisi protestoimaan tästä, he voisivat ampua hänet?
Tämä taitaa olla YK:n ihmisoikeuksien julistuksesta tai jostain muusta kansainvälisestä sopimuksesta. Tässä määritellään yleismaailmalliset vähimmäisoikeudet, jotka jokainen hyväksyjämaa sitoutuu toteuttamaan omassa lainsäädännössään. Suomen laki menee paljon näitä vähimmäisvaatimuksia pitemmälle eikä salli kuolemanrangaistusta missään olosuhteissa. Myöskään poliisilla ei ole oikeutta ampua ketään edes hätävarjelutilanteessa ilman juridista vastuuta.