Monimutkainen juttu

Jutta Urpilaisen mukaan Suomen Kreikalta saamat vakuudet ovat hieno juttu ja kaikki meni kuten suunniteltiinkin. Jyrki Katainen taas sanoi, että kyseessä on monimutkainen asia, jota kaikki eivät ymmärrä. Meitä ymmärtämättömiä tuntuu olevan aika paljon.

Vakuudet kattavat vain 20 % riskistä ja Suomi joutuu maksamaan oman osuutensa EVM:n rahastoon kerralla vuonna 2013. Tätä varten Suomi ottaa lainaa, koska se käy kuulemma helposti. Muut AAA-luokan maat eivät tätä halua tehdä, koska ”eri mailla on erilainen tilanne”, kuten Urpilainen asian niin tyhjentävästi selitti. Suomen siis kannattaa maksaa tästäkin lainasta korkoa kauemmin kuin muiden maiden.

Jos Kreikka ei pysty maksamaan velkaansa takaisin, realisoituvat vakuudet vasta 15-30 vuoden kuluttua. Kukahan mahtaa enää vuonna 2041 muistaa, mitä kaikkea tapahtui kolmekymmentä vuotta aiemmin? Ja mikähän mahtaa näiden vakuuksien reaaliarvo silloin olla?

Kaiken muun lisäksi Suomi saa omalle vakausmekanismin tuotolleen pienemmän koron kuin muut. Voi tosiaan olla, että minä olen liian tyhmä ymmärtämään järjestelyn erinomaisuutta. Kun nyt myönsin tyhmyyteni, niin esitänpä vielä yhden tyhmän kysymyksen, joka jo jossain blogissa esitettiin eilen: Miten on mahdollista, että kuukausien neuvottelujen jälkeen lopputulos näyttää huonommalta kuin lähtötilanne?

Taitaa tulla kalliiksi hirttäytyminen sisäpoliitikan takia annettuun vaalilupaukseen. Toivottavasti hallitus nyt pääsee vähitellen keskittymään muihin asioihin, kun tämä lupaus on tullut täytettyä.