Kunnan kunnia
Viime viikolla kerroin siitä, kuinka verkkolehti Liperin uutiset on rankalla kirjoittelullaan suututellut kunnan luottamushenkilöitä ja johtavia viranhaltijoita. Se juttu on luettavissa täällä:sananvapauksia
Nyt asia on saanut uuden käänteen. Eilisen Karjalaisen mukaan kunnanhallitus on palkkaamansa asianajajan selvityksen perusteella päättänyt yksimielisesti, että kunta yhdessä eräiden luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kanssa tekee kirjoittelusta tutkintapyynnön poliisille. Rikosnimikkeenä on mitä ilmeisimmin kunnianloukkaus, vaikka uutisessa sitä ei kerrottu.
Uutisoinnissa saattaa olla jokin virhe. Ellei ole, niin päätös vaikuttaa tosi omituiselta ja kunnanhallitus näyttää ylittäneen toimivaltansa. Kunnalla nimittäin ei kuntana ole kunniaa, jota voisi loukata. Sellainen on tietenkin kunnan luottamushenkilöillä ja virkamiehillä, mutta ei kunnalla paikallishallinnon yksikkönä ja organisaationa. Kunta ei siis voi olla asianomistajana kunnianloukkausjutussa.
Kunnahallituksen päätös pistää epäilemään, että yksittäiset henkilöt ovat päättäneet lähteä kyselemään oman kunniansa perään kunnan kustannuksella. Kunta palkkasi asianajajan ja nyt kunta aikoo tehdä rikosilmoituksen. Oikeudenkäynnistä tulee kunnan osalta lyhyt, koska se ei kelpaa asianomistajaksi. Yksityishenkilöiden osalta käsittely tietenkin jatkuu, mutta kunnanhallituksen päätöksen mukaan häviämisen riski on kunnalla. Hävinnyt nimittäin joutuu maksamaan myös vastapuolen oikeudenkäyntikulut.
Kunnanhallituksen päätös on sinänsä syntynyt oikeassa järjestyksessä. Kaikki ne, joista lehti on kirjoittanut, poistuivat kokouksesta. Palkatun asianajajan olisi kuitenkin pitänyt kertoa, että kunta ei voi kuntana olla asianomistaja tällaisessa asiassa. Asianajajan palkkaaminenkin kunnan rahoilla on melko kyseenalaista toimintaa.
Vaikka kirjoittelu onkin kohdistunut kunnan toimintaan, on mahdollinen kunnianloukkaus kuitenkin asianomistajarikos. Asianomistajia ovat ne, jotka kokevat kunniansa loukatuksi.
Kunnanhallitus on ilmeisen tuohtumuksen vallassa erehtynyt antamaan kirjoittajille lisää aseita käteen. Jos minä olisin yksi kirjoittajista, niin kysyisin, miksi yksittäiset henkilöt peräävät kunniaansa kunnan rahoilla.
Tämä oli taas niitä lillukanvaria, joihin sotkeutumistani joku lukija pahoitteli. Kuten esittelysivullani kerron, niin kirjoitan mistä tahansa milloin tahansa. Nämä juridiset lillukanvarret sattuvat minua kiinnostamaan.
Lillukanvarsi tai ei, mutta asiaa kaikki. Kerrotun mukaan Liperin kunnanhallitus päätti asiasta kuultuaan asianajajaa. Hänellä lienee asiantuntemusta, mutta myös oikeus laskuttaa osaamisestaan, työajastaan ja palveluistaan, päätyipä juttu miten tahansa. Eli tässäkin sopassa on mausteita joka makuun. Toiset voittavat, toiset häviävät, oikeus voittaa yleensä aina.Toiset maksavat ja toiset saavat rahaa. Ymmärtääkseni asianajat ovat varmoja saamamiehiä lopputuloksesta riippumatta. Miten muille käy, se onkin sitten kokonaan eri juttu ja sen kuulemme joskus myöhemmin. Se lienee varmaa, ettei kunnan maine ja kunnia tappelemalla miksikään parane. Kyllä se maine tulee – jos on tullakseen- kunniakkaasta ja päivänvalon kestävästä päätöksenteosta ja toiminnasta. Menkööt päättäjät ja virkamiehet peilin eteen, se voisi avartaaa maailmaa niin Liperissä kuin muissakin päätöksenteossaan epäonnistuneissa pohjois-karjalan kunnissa. Niistä tämän bloginpitäjän sivuilla on kerrottu uskomattomia esimerkkejä. Niiden perusteella kyseisten kuntien ei parane paljon maineensa perään kysellä, mutta opiksi ottaminen voisi olla paljon kunniakkaampaa.
Omituisia höpöttäjiä nämä kunnan ihmiset,kaikki tyyni